Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Äiti yö
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Äiti yön sankari Howard W. Campbell Jr. on syntyään amerikkalainen, asuu Saksassa ja haluaa toisen maailmansodan syttyessä kirjoitella rauhassa romanttisia näytelmiä ja lemmiskellä vaimonsa kanssa. mutta toisin käy. hänestä tulee natsien kansainvälinen radiotähti, joka syytää antaumuksellisesti Kolmannen valtakunnan propagandaa eetteriin – rykien ja tauotellen samalla vaivihkaa tärkeitä tietoja liittoutuneille. Entä sodan jälkeen? Campbell on ollut liian hyvä rooleissaan: hänen on kadottava. Viisitoista vuotta hän piileskelee yksinäisessä ullakkokamarissa New Yorkissa, kunnes eräänä kauniina päivänä sekä ystävät että vihamiehet löytävät hänet.
Vonnegutin satiiri puree maailmamme jakomielisyyteen. Pahimmin jakomieliseltä näyttää tietysti Campbell itse kaksoisroolissaan. Elämänsä ratkaisevalla hetkellä, kun hänen vaimonsa on kadonnut ja hänen on pakko olettaa tämä kuolleeksi, yksi osa hänestä kertoo tragediasta maailmalle koodin muodossa, ja loppuosa hänestä ei lainkaan tiedä ilmoituksen tekemisestä.
Campbell heijastaa koko jakautunutta maailmaa: juutalaiset ja natsit, amerikkalaiset ja kommunistit, oikeat ja väärät ideologiat, minun maani ja sinun maasi, maailmansota. Campbell on maaton mies; hänen ajatusmaailmassaan rajoilla ei ole mitään merkitystä. Yksi Campbellin löytäjistä on amerikkalainen sotaveteraani Bernard B. O’Hare, jonka elämän arkea ovat konkurssit ja liian suuri lapsilauma. Sen hän kestää, koska hän tuntee että hänellä on suuri elämäntehtävä: kukistaa omin käsin puhdas pahuus, itse Saatana, natsirikollinen Howard W. Campbell. Koittaa hetki jolloin miehet ovat vastakkain. Campbell raivostuu: ”Missä on pahuus? Se on se iso osa jokaisessa ihmisessä, joka haluaa vihata rajattomasti, joka haluaa vihata Jumala rinnallaan. Se on se osa ihmisessä, joka rankaisee ja panettelee ja lähtee ilolla sotaan.” Satiirikon ja irvailijan äänessä on kuulevinaan hivenen paatosta.
Vonnegut kieputtaa sankariaan näyttämöllä, jolle hän marssittaa monia omalaatuisia, surkuhupaisia ja groteskeja hahmoja: Auschwitzin kokeneita juutalaisia, Kolmannen valtakunnan natseja, höpsähtäneistä ukkeleista koostuvan amerikkalaisen fasistijoukon. Ja aina kiperissä tilanteissa hän lähettää sankarinsa pelastajaksi ”sinisen haltijakummin” eversti Frank Wirtasen, jolla on tiedossaan Campbellin kaikki teot.
”Ihminen on se miksi tekeytyy ja niinpä on syytä olla tarkkana miksi tekeytyy”, ilmoittaa Vonnegut kirjansa opetukseksi. Ja jotta ei vaikuttaisi liian vakavalta hän lisää vielä kaksi opetusta: ”Kuoltuasi olet kuollut.” ja ”Lemmiskele aina kun voit. Se tekee hyvää.”
(lieveteksti)
Vonnegutin satiiri puree maailmamme jakomielisyyteen. Pahimmin jakomieliseltä näyttää tietysti Campbell itse kaksoisroolissaan. Elämänsä ratkaisevalla hetkellä, kun hänen vaimonsa on kadonnut ja hänen on pakko olettaa tämä kuolleeksi, yksi osa hänestä kertoo tragediasta maailmalle koodin muodossa, ja loppuosa hänestä ei lainkaan tiedä ilmoituksen tekemisestä.
Campbell heijastaa koko jakautunutta maailmaa: juutalaiset ja natsit, amerikkalaiset ja kommunistit, oikeat ja väärät ideologiat, minun maani ja sinun maasi, maailmansota. Campbell on maaton mies; hänen ajatusmaailmassaan rajoilla ei ole mitään merkitystä. Yksi Campbellin löytäjistä on amerikkalainen sotaveteraani Bernard B. O’Hare, jonka elämän arkea ovat konkurssit ja liian suuri lapsilauma. Sen hän kestää, koska hän tuntee että hänellä on suuri elämäntehtävä: kukistaa omin käsin puhdas pahuus, itse Saatana, natsirikollinen Howard W. Campbell. Koittaa hetki jolloin miehet ovat vastakkain. Campbell raivostuu: ”Missä on pahuus? Se on se iso osa jokaisessa ihmisessä, joka haluaa vihata rajattomasti, joka haluaa vihata Jumala rinnallaan. Se on se osa ihmisessä, joka rankaisee ja panettelee ja lähtee ilolla sotaan.” Satiirikon ja irvailijan äänessä on kuulevinaan hivenen paatosta.
Vonnegut kieputtaa sankariaan näyttämöllä, jolle hän marssittaa monia omalaatuisia, surkuhupaisia ja groteskeja hahmoja: Auschwitzin kokeneita juutalaisia, Kolmannen valtakunnan natseja, höpsähtäneistä ukkeleista koostuvan amerikkalaisen fasistijoukon. Ja aina kiperissä tilanteissa hän lähettää sankarinsa pelastajaksi ”sinisen haltijakummin” eversti Frank Wirtasen, jolla on tiedossaan Campbellin kaikki teot.
”Ihminen on se miksi tekeytyy ja niinpä on syytä olla tarkkana miksi tekeytyy”, ilmoittaa Vonnegut kirjansa opetukseksi. Ja jotta ei vaikuttaisi liian vakavalta hän lisää vielä kaksi opetusta: ”Kuoltuasi olet kuollut.” ja ”Lemmiskele aina kun voit. Se tekee hyvää.”
(lieveteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
222