Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Mies ja hänen omatuntonsa
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Pääasiallisesti kansalaissodan aikaan ja Suomenlinnan vankileirille kesään 1918 sijoittuva teos sukeltaa ihmisen syyllisyyden ja vastuun syövereihin.
Tarinan keskiössä on jaakobinpainia itsensä kanssa käyvä "syntinen pappi" Johan Samuel Bro, joka päätyy teologisten epäröintien harhaisille poluille. Tuomiokapituli pitää hänen saarnojaan epäkristillisinä ja asettaa papin virantoimituskieltoon. Vapaana saarnamiehenä Bro kokee maallisen rakkauden, joka johtaa väkivaltaan ja papin vankeustuomioon.
Vankilasta vapauduttuaan Bro päätyy apupapiksi Suomenlinnan vankileirille, jossa hänellä on ihmisyyden peilinään ystävänsä Hastig - vankileirin pastori. Teloitusten siunaajina nämä kaksi kirkonmiestä kohtaavat itsensä, uskonsa ja kieltäymyksensä. Miten säilyttää uskonsa teloituksia seuratessa ja teloitettavia lohdutellessa? Missä on vankileirin Jumala?
Romaanin psykologinen ihmiskuvaus on tarkka ja Suomen sisällissodan jälkeistä mentaliteettia huikealla tavalla kuvaava. Suurten kärsimysten keskeltä nousee aina suurin ihmisyys. Sielunhoitajuus syntyy äärimmäisessä puristuksessa ja kumpikin pappi tekee omat henkilökohtaiset ratkaisunsa.
Mies ja hänen omatuntonsa on ajaton teos koston ja vihan lietsomisen silmittömyydestä. Sovituksesta ja anteeksiannosta tämä romaani kertoo lähestulkoon kaiken oleellisen.
Toivo Särkkä ohjasi Hemmerin romaanin pohjalta elokuvan "1918 - mies ja hänen omatuntonsa", jonka pääosissa esiintyivät mm. Äke Lindman, Helge Herala, Anneli Sauli, Tuure Ara ja Pentti Irjala.
Suomenruotsalaisen kirjailijan ja runoilijan Jarl Hemmerin (1893-1944) romaani "Mies ja hänen omatuntonsa" (En man och hens samvete) julkaistiin vuonna 1931 (Otava). Teos perustuu Hammerin vuonna 1928 julkaisemaan näytelmään Gehenna och ljusstrålen. Romaanistaan Hemmer sai suuren pohjoismaisen romaanipalkinnon.
(Kirjokansi, 2017)
Tarinan keskiössä on jaakobinpainia itsensä kanssa käyvä "syntinen pappi" Johan Samuel Bro, joka päätyy teologisten epäröintien harhaisille poluille. Tuomiokapituli pitää hänen saarnojaan epäkristillisinä ja asettaa papin virantoimituskieltoon. Vapaana saarnamiehenä Bro kokee maallisen rakkauden, joka johtaa väkivaltaan ja papin vankeustuomioon.
Vankilasta vapauduttuaan Bro päätyy apupapiksi Suomenlinnan vankileirille, jossa hänellä on ihmisyyden peilinään ystävänsä Hastig - vankileirin pastori. Teloitusten siunaajina nämä kaksi kirkonmiestä kohtaavat itsensä, uskonsa ja kieltäymyksensä. Miten säilyttää uskonsa teloituksia seuratessa ja teloitettavia lohdutellessa? Missä on vankileirin Jumala?
Romaanin psykologinen ihmiskuvaus on tarkka ja Suomen sisällissodan jälkeistä mentaliteettia huikealla tavalla kuvaava. Suurten kärsimysten keskeltä nousee aina suurin ihmisyys. Sielunhoitajuus syntyy äärimmäisessä puristuksessa ja kumpikin pappi tekee omat henkilökohtaiset ratkaisunsa.
Mies ja hänen omatuntonsa on ajaton teos koston ja vihan lietsomisen silmittömyydestä. Sovituksesta ja anteeksiannosta tämä romaani kertoo lähestulkoon kaiken oleellisen.
Toivo Särkkä ohjasi Hemmerin romaanin pohjalta elokuvan "1918 - mies ja hänen omatuntonsa", jonka pääosissa esiintyivät mm. Äke Lindman, Helge Herala, Anneli Sauli, Tuure Ara ja Pentti Irjala.
Suomenruotsalaisen kirjailijan ja runoilijan Jarl Hemmerin (1893-1944) romaani "Mies ja hänen omatuntonsa" (En man och hens samvete) julkaistiin vuonna 1931 (Otava). Teos perustuu Hammerin vuonna 1928 julkaisemaan näytelmään Gehenna och ljusstrålen. Romaanistaan Hemmer sai suuren pohjoismaisen romaanipalkinnon.
(Kirjokansi, 2017)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Bro seisoi kukkulalla, joka oli jäännös jostakin vanhasta linnakkeesta, ja katseli avuttomasti ympärilleen tuota tuhansien ihmisten sekasortoa. Kaikkialla loppuunriutuneita ruumiita, useat omissa ryysyissään, muutamilla yllään venäläiset sotilastakit, joita intendentuuri oli löytänyt jostakin varastosta. Mitä hän saattoi tehdä heidän hyväkseen?
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ilmestymisaika
Sivumäärä
230
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Alanimeke
romaani
Ilmestymisaika
Sivumäärä
319