Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Syksy ja pimeä
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
”Korven yksinäiset ihmiset elivät elämäänsä, söivät ja joivat niin kuin aina ennenkin. Heidän tulemisistaan ja menemisistään ei kenenkään tarvinnut pitää lukua, jos kulkivat, hyvä niin, jos eivät, hyvä niinkin. Suon avaruus salpasi ihmismielen niin kuin jokaisena keväänä. Väkevät tuoksut kiihottivat, aavan tauoton laulu pani haluamaan. Muutama oja ja alaston kumpare, kuolonkouristukseensa heräävät muuraimentaimet, ja mustina hautakumpuina kohoavat ojien pientareet vain kertoivat, ettei aivan kaikki kuitenkaan ollun niin kuin ennen.”
Pieni syrjäseudun kirkonkylä, sen ihmiset, korpi ja suo sen lähellä ovat Esko Raennon neljännen kirjan maisemaa. Hän kuvaa vahvan runollisesti ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, aitoa ja yhä harvinaisemmaksi käyvää.
Kylän lähellä leviävä suo aiotaan kuivata turpeennostoa varten. Joillekin se merkitsee mahdollisuutta työhön, siihen että edes joku markka jäisi kylään. Joillekin se merkitsee pettymystä; koko suuren suon oli määrä jäädä luonnonsuojelualueeksi. Eniten turvetyömaan tulo muuttaa kuitenkin Alatuvan Penjamin elämää. Penjami, vanha renki, viettää syytinkipäiviään syrjäisessä mökissä. Hänelle luonto ja suo ovat toinen koti, koko maailma. Tien ja työmaan tuli vie häneltä perustan. Kun vanha koirakin kuolee, ei Penjamilla enää ole halua pysyä asioissa mukana. Hänelle jäävät vain muistot, unet, ajan käsittämätön kulku, joka sekin olisi pian häneltä ohi.
(takakansiteksti)
Pieni syrjäseudun kirkonkylä, sen ihmiset, korpi ja suo sen lähellä ovat Esko Raennon neljännen kirjan maisemaa. Hän kuvaa vahvan runollisesti ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, aitoa ja yhä harvinaisemmaksi käyvää.
Kylän lähellä leviävä suo aiotaan kuivata turpeennostoa varten. Joillekin se merkitsee mahdollisuutta työhön, siihen että edes joku markka jäisi kylään. Joillekin se merkitsee pettymystä; koko suuren suon oli määrä jäädä luonnonsuojelualueeksi. Eniten turvetyömaan tulo muuttaa kuitenkin Alatuvan Penjamin elämää. Penjami, vanha renki, viettää syytinkipäiviään syrjäisessä mökissä. Hänelle luonto ja suo ovat toinen koti, koko maailma. Tien ja työmaan tuli vie häneltä perustan. Kun vanha koirakin kuolee, ei Penjamilla enää ole halua pysyä asioissa mukana. Hänelle jäävät vain muistot, unet, ajan käsittämätön kulku, joka sekin olisi pian häneltä ohi.
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Päähenkilöt
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tarkka aika
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
164