Pitkät hyvästit

Tyyppi

runokokoelmat

Tekijä

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

"Välimatkaa filosofis-runolliseen Kirsikankukkia-tekstikokoelmaan siis on, mutta myös paljon yhtymäkohtia. Liehun koko ajattelun metodille tärkeää omaelämäkerrallisuutta ei nytkään yritetä häivyttää. Kertoja on ensin Pariisissa kaipaamassa kotia ja rakastamassa, sitten Suomessa kaipaamasa rakkauttaan.

Yleisemmin kokemukset ovat selvästi nuoren naisen, joka etsii paikkaansa maailmassa. Liehulle tärkeät taivaankappaleet aurinko ja kuu ovat jatkuvasti läsnä: sekä niiden luontoa ja aikaa hahmottava merkitys että naiseuteen liittyvä symbolinen paino. Äidin ja tyttären suhde näkyy myös, lähinnä kaipuun ja lopullisen eron havaitsemisen kautta.

Runojen nuoruus - samalla kertaa aito ja ulkoapäin nähty naiivius - kantaa Liehua yhä. Tunnot ovat tuttuja ja yleispäteviä. Juuri tällaista oli kaivata ja ihastella kaipaustaan. Pariisilaispuistossakin sumusta ilmestyvät runoilijan eteen lapsuuden koira, koivu ja pioni. Ja äiti, ilkeästi piiloutunut.

Juuri tällaista oli myös joutua niin etäälle todellisuudesta, että oma olemassaolo on todennettava rankasti ajattelemalla: olen,/painan mieleeni."

(Ote Suvi Aholan arviosta / Helsingin Sanomat 30.4.1995)
Runokokoelma, jonka keskeisenä teemana on kaipaus. Pariisiin sijoittuvissa runoissa kaukainen kotimaa näyttäytyy mielenrauhan tyyssijana, mutta Suomeen sijoittuvissa runoissa kaivataan Pariisiin jäänyttä rakasta. Kokoelmassa käytetty konekirjoitus-fontti luo siihen välittömän ja päiväkirjamaisen tunnelman. Teos on Liehun parhaita runokokoelmia.

(Sanojen aika / Jukka Uotila)