Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Utopia eli erään kylän tarina
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Autioituvan kylän joutsenlaulu Timo K. Mukan jäljillä.
Autioon kylään on unohtunut viisi asukasta: Tyttö, hänen perheensä ja naapurin juoppo Birgitta. Luonnon antimet pitävät heidät hengissä, eikä tyhjällä raitilla kävellessä tarvitse turhia murehtia. Iltaisin istutaan portailla juomassa viinaa, tappamassa sääskiä ja kuuntelemassa kun isä soittaa epävireistä banjoa. Unissa salaperäinen poro toistaa itsepintaisesti kutsuaan lähteä mukaan, suureen maailmaan.
Pienoisromaani Utopia on Hanna Haurun viides kaunokirjallinen teos. Se on yhtä aikaa runollinen, groteski ja humoristinen laulu lähtemisen ja jäämisen vaikeudesta.
(Like)
Pohjoisessa sijaitseva kylä on vuosien kuluessa autioitunut. Kylässä on enää vain viisi asukasta, nelihenkinen perhe ja Birgitta, joka juopottelee yhdessä naapuriensa kanssa. Viisikko elää sovussa viinan, luontaistalouden ja toistensa kanssa. Jokainen saa romaanissa oman äänensä esille, mutta keskeisin henkilö on perheen nuorin lapsi, nimettömäksi jäänyt parikymppinen Tyttö, joka kaipaa pois eikä halua antautua juopotteluun muiden kanssa.
Salaperäinen poro tuo Tytölle viestejä ulkomaailmasta, houkuttelee tätä mukaansa. Tyttö horjuu kahden mahdollisuuden välillä – kylään jääminen on pitäytymistä vanhaan, lähteminen toisi elämään uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia.
Haurun myyttisiin ulottuvuuksiin kurottuva kirja ei ole synkkä, sen ihmiset ovat onnellisia valitsemassaan elämänmuodossa, heissä on sopeutuvuutta ja välittämistä. Kertojien puheista aukeaa näkökulmia kylän entiseen vilkkaaseen elämään. Viimeisen sanan romaanissa saa talo, jonka historiassa kiteytyy kylän elämä ja kokonaisten sukupolvien elämien monimuotoisuus.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Autioon kylään on unohtunut viisi asukasta: Tyttö, hänen perheensä ja naapurin juoppo Birgitta. Luonnon antimet pitävät heidät hengissä, eikä tyhjällä raitilla kävellessä tarvitse turhia murehtia. Iltaisin istutaan portailla juomassa viinaa, tappamassa sääskiä ja kuuntelemassa kun isä soittaa epävireistä banjoa. Unissa salaperäinen poro toistaa itsepintaisesti kutsuaan lähteä mukaan, suureen maailmaan.
Pienoisromaani Utopia on Hanna Haurun viides kaunokirjallinen teos. Se on yhtä aikaa runollinen, groteski ja humoristinen laulu lähtemisen ja jäämisen vaikeudesta.
(Like)
Pohjoisessa sijaitseva kylä on vuosien kuluessa autioitunut. Kylässä on enää vain viisi asukasta, nelihenkinen perhe ja Birgitta, joka juopottelee yhdessä naapuriensa kanssa. Viisikko elää sovussa viinan, luontaistalouden ja toistensa kanssa. Jokainen saa romaanissa oman äänensä esille, mutta keskeisin henkilö on perheen nuorin lapsi, nimettömäksi jäänyt parikymppinen Tyttö, joka kaipaa pois eikä halua antautua juopotteluun muiden kanssa.
Salaperäinen poro tuo Tytölle viestejä ulkomaailmasta, houkuttelee tätä mukaansa. Tyttö horjuu kahden mahdollisuuden välillä – kylään jääminen on pitäytymistä vanhaan, lähteminen toisi elämään uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia.
Haurun myyttisiin ulottuvuuksiin kurottuva kirja ei ole synkkä, sen ihmiset ovat onnellisia valitsemassaan elämänmuodossa, heissä on sopeutuvuutta ja välittämistä. Kertojien puheista aukeaa näkökulmia kylän entiseen vilkkaaseen elämään. Viimeisen sanan romaanissa saa talo, jonka historiassa kiteytyy kylän elämä ja kokonaisten sukupolvien elämien monimuotoisuus.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Tekstinäyte
Aamulla on taas kuuma kuin helvetin pätsissä ja äiti pakottaa minut uudestaan hillasuolle. Yritän inttää vastaan, mutta äiti tarttuu minua takkuisista hiuksistani ja uhkaa selkäsaunalla, jos en tottele. Sillä on taas krapula. Ei se muuten vihoittelisi. Otan tuoretta mehua mukaani ja lähden hiljalleen kulkemaan kohti eilistä apajaa.
Tattikeitto tuoksuu koko talossa. Äiti on lisännyt joukkoon kermaista maitoa ja me kaikki syömme keittoa suurella ruokahalulla sämpylöiden kera. Birgitta haravoi omalla pihamaallaan ja odottelee oman sienikeittonsa kypsymistä. Värikkäitä lehtiä satelee vesituhnun joukossa ja minä unohdun katsomaan värinäytelmää ikkunasta. Kesä on mennyt niin kuin muutkin kesät. Marjoista on tehty jos jonkinlaista survosta ja hilloa niin että kellarin hyllyt notkuvat lasipurkeista.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
109