Tuomarin tunnustus

Tänään saamani sydänkohtaus oli tuskallinen. Sen aavistit sinäkin ja pelkäsit pahinta. Katsoit kysyvästi minulle rauhoittavan ruiskeen antanutta ja valtimoni lyöntejä tunnustellutta veljeäsi. Huokasit helpotuksesta, kun Volmar viimein selitti vaaran olevan ohitse.
Sydämeni ei ole ollut kunnossa vuosikausiin, mutta olen kyennyt salaamaan sairauteni sinulta viime viikkoihin asti, jolloin mielenjärkytyksestä saamani kohtauksen takia jouduin sairaalahoitoon. En ole halunnut pahoittaa mieltäsi. Luulen, että en ole pitkäikäinen. Jonakin päivänä sydämeni toiminta päättyy yhtäkkiä kuin kuluneen kellon käynti. Sekin on jonkinlainen lohdutus, kun tiedän säästyväni tuskallisesta sairasvuoteella virumiselta, mutta salamana saapuvalla kuolemalla on myös omat varjopuolensa, sillä silloin jäisi sanomatta se tärkein ja oleellisin, josta en ole milloinkaan kertonut sinulle, niin vaimoni kuin oletkin ja niin onnellinen kuin avioliittomme on ollutkin.