Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Niin paljon parempi mies
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Niin paljon parempi mies
Pieni suuri romaani jatkosodan vuosilta. Koskettava tarina äidin ja keskenkasvuisen pojan ponnisteluista kotirintamalla. Kertomus naisten voimasta ja sisaruudesta.
Sisko Istanmäen esikoisromaani pohtii moraalin olemusta poikkeusoloissa ja aikana, jolloin kaikki oli kortilla: ruoka, myötätunto ja ihmisyys. Aikana, jolloin sankari oli aikuinen, joka kuoli ase kädessä, ei lapsi, joka pani kotirintamalla pelotta vaakalaudalle koko tulevaisuutensa.
Isä kuolee ratatyömaalla. Eläkettä ei perheelle tule, mutta viranomaiset ovat sitä mieltä, että Viljo voitaisiin sijoittaa johonkin hyvään kotiin. Äiti nöyrtyy paljoon, mutta omakoti on hänen mielestään Viljon hyvä koti. On vain tultava jotenkin toimeen, varsinkin kun viranomaiset sijoittavat mökkiin vielä evakko-äidinkin tyttöineen.
Sitten Viljo ymmärtää aikuisten puheista, mitä laivoista saa. Hän hankkii yön turvin taloon kahvia, ja vähitellen muutakin. Ensin äiti antaa olla, mutta sitten hän alkaa hätääntyä.
Mutta Viljo haluaa vain tehdä osansa, hän ei tunne sillä tavalla lakia, että ymmärtäisi rikkovansa sitä. ja kun apu ei kelpaa, hän loukkaantuu ja sulkeutuu. Elävinä kirjan sivuilta nousevat esiin myös vilkas karjalainen Aili, yksikätinen Santti, jonka avusta Viljo on mustasukkainen, ja nuori opettaja, joka joutuu köyhien ja hyväosaisten lasten välissä kysymään itseltään, kenen joukoissa hänen on seistävä.
Istanmäkin kuvaa ymmärtäen äitiä, jonka lapsi on luisumassa oikealta tieltä, samoin ehdottomuutta, jolla lapsi ottaa kantaakseen aikuisten taakan. Äidin ja lapsen suhteen rinnalla hän kuvaa taiten myös naisten välistä sisaruutta ja naisissa piilevää voimaa.
(takakansi- ja lieveteksti)
Romaani kuvaa isättömäksi jääneen perheen vaiheita jatkosodan kotirintamalla. Lapsista vanhin, Viljo, joutuu kasvamaan aikuiseksi liian varhain ja ottamaan vastuuta perheestään. Uutta väriä sodan harmauttamaan, ankaraan elämään tuo perheen hoiviin sijoitettu karjalaisnainen lapsineen. Kahden erilaisen perheenäidin, varautuneen ja rauhallisen Kaarinan ja temperamenttisen ja elämänmyönteisen Ailin, välille viriää vähitellen ystävyys. Aili keksii uusia toimeentulotapoja helpottamaan perheen arkea, uusista sulhasehdokkaista puhumattakaan…
(Silene Lehto/ Sanojen aika)
Pieni suuri romaani jatkosodan vuosilta. Koskettava tarina äidin ja keskenkasvuisen pojan ponnisteluista kotirintamalla. Kertomus naisten voimasta ja sisaruudesta.
Sisko Istanmäen esikoisromaani pohtii moraalin olemusta poikkeusoloissa ja aikana, jolloin kaikki oli kortilla: ruoka, myötätunto ja ihmisyys. Aikana, jolloin sankari oli aikuinen, joka kuoli ase kädessä, ei lapsi, joka pani kotirintamalla pelotta vaakalaudalle koko tulevaisuutensa.
Isä kuolee ratatyömaalla. Eläkettä ei perheelle tule, mutta viranomaiset ovat sitä mieltä, että Viljo voitaisiin sijoittaa johonkin hyvään kotiin. Äiti nöyrtyy paljoon, mutta omakoti on hänen mielestään Viljon hyvä koti. On vain tultava jotenkin toimeen, varsinkin kun viranomaiset sijoittavat mökkiin vielä evakko-äidinkin tyttöineen.
Sitten Viljo ymmärtää aikuisten puheista, mitä laivoista saa. Hän hankkii yön turvin taloon kahvia, ja vähitellen muutakin. Ensin äiti antaa olla, mutta sitten hän alkaa hätääntyä.
Mutta Viljo haluaa vain tehdä osansa, hän ei tunne sillä tavalla lakia, että ymmärtäisi rikkovansa sitä. ja kun apu ei kelpaa, hän loukkaantuu ja sulkeutuu. Elävinä kirjan sivuilta nousevat esiin myös vilkas karjalainen Aili, yksikätinen Santti, jonka avusta Viljo on mustasukkainen, ja nuori opettaja, joka joutuu köyhien ja hyväosaisten lasten välissä kysymään itseltään, kenen joukoissa hänen on seistävä.
Istanmäkin kuvaa ymmärtäen äitiä, jonka lapsi on luisumassa oikealta tieltä, samoin ehdottomuutta, jolla lapsi ottaa kantaakseen aikuisten taakan. Äidin ja lapsen suhteen rinnalla hän kuvaa taiten myös naisten välistä sisaruutta ja naisissa piilevää voimaa.
(takakansi- ja lieveteksti)
Romaani kuvaa isättömäksi jääneen perheen vaiheita jatkosodan kotirintamalla. Lapsista vanhin, Viljo, joutuu kasvamaan aikuiseksi liian varhain ja ottamaan vastuuta perheestään. Uutta väriä sodan harmauttamaan, ankaraan elämään tuo perheen hoiviin sijoitettu karjalaisnainen lapsineen. Kahden erilaisen perheenäidin, varautuneen ja rauhallisen Kaarinan ja temperamenttisen ja elämänmyönteisen Ailin, välille viriää vähitellen ystävyys. Aili keksii uusia toimeentulotapoja helpottamaan perheen arkea, uusista sulhasehdokkaista puhumattakaan…
(Silene Lehto/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tarkka aika
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
184
Kustantaja
Kieli
Lisätietoja
2. painos Tammen kustantamana v. 2000.