Trilogia
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Rajankäynti näkyvän ja näkymättömän, olevaisen ja ei-olevaisen välillä. Mystissävytteinen elämäntunne, kiinnostus itäisiin kulttuureihin, vahva sitoutuminen kuvataiteeseen ja musiikkiin – nämä maamerkit ja määreet selittävät osaltaan Gunnar Ekelöfin runouden monipuolisuutta ja alituista uusiutumispyrkimystä.
Ekelöfillä oli takanaan jo neljänkymmenen vuoden aikana kertynyt tuotanto, kun hän eräänä maaliskuun yönä 1965 kirjoitti Istanbulilaisessa hotellihuoneessa miltei yhdeltä istumalta runosarjan Diwan Emgiónin ruhtinaasta. Sitä seurasivat Fatumeh’n satu 1966 ja Tiennäyttäjä manalaan 1967.
Näiden kokoelmien muodostaman trilogian voi nähdä Ekelöfiä läpi aikojen kiinnostaneiden teemojen synteesinä. Bysanttilais-Levanttilaisessa viitekehyksessä mystiikan ja erotiikan, kärsimyksen ja syyllisyyden. paholaisen ja viattomuuden, tulen ja olemattoman aiheet jäsentyvät rikkaaksi, monimerkityksiseksi kokonaisuudeksi.
(Takakansiteksti)
Ekelöfillä oli takanaan jo neljänkymmenen vuoden aikana kertynyt tuotanto, kun hän eräänä maaliskuun yönä 1965 kirjoitti Istanbulilaisessa hotellihuoneessa miltei yhdeltä istumalta runosarjan Diwan Emgiónin ruhtinaasta. Sitä seurasivat Fatumeh’n satu 1966 ja Tiennäyttäjä manalaan 1967.
Näiden kokoelmien muodostaman trilogian voi nähdä Ekelöfiä läpi aikojen kiinnostaneiden teemojen synteesinä. Bysanttilais-Levanttilaisessa viitekehyksessä mystiikan ja erotiikan, kärsimyksen ja syyllisyyden. paholaisen ja viattomuuden, tulen ja olemattoman aiheet jäsentyvät rikkaaksi, monimerkityksiseksi kokonaisuudeksi.
(Takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
278