Unohtaminen sallittu

Lannistumattomat ystävykset Anne ja Heleen tuumivat, että elämää oppii vielä loppusuorallakin. Tekstinkäsittelyohjelma tosin tuntuu vaikealta, portaat pelottavat, kuulolaite oudoksuttaa, mutta periksi ei anneta. Elämässä on jäljellä vielä monta hauskaa asiaa, esimerkiksi lukemisen ilo ja kirjakaupassa käynnin ilo. Ja Beatles-levyt ovat kolmen sukupolven yhteinen ilo – Yesterday! On kuitenkin myös päiviä, jolloin alakulo nousee pintaan. Maailman nykyiset tavat tuntuvat niin kovin vierailta. Joskus on pakko ajatella miten käy jos ei enää pärjääkään kotona yksin. Ystävykset pohtivat kuolemaa, keskustelevat luontevasti eutanasiastakin. Mutta kuitenkin: ”Niin kauan kuin elämme, kuulumme tähän yhteiskuntaan. Minua saa kyllä pitää vanhana, mutta yksi toivomus minulla on: Nähkää ihminen minussa. Nähkää ihminen jokaisessa – myös meissä vanhuksissa.”
(takakansiteksti)