Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Satakieli

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Mennyt aikakausi ja sen ihmiset nousevat harvinaisen elävinä esiin tässä romaanissa, jonka tapahtumapaikkana on ”Kunnian kruunusta” tuttu idyllinen Ladykirk.
Violet Carpenter, sukunsa viimeinen, asuu yhdessä uskollisen skotlantilaisen taloudenhoitajattarensa Katien kanssa suuressa talossa, jonka hänen esi-isänsä ovat rakentaneet. Katie – samoin kuin kaikki kyläläiset – on sitä mieltä, että Violetin on lopultakin mentävä naimisiin uskollisen ihailijansa Henryn kanssa. Mutta Violet pelkää ratkaisua. Henry ei pysty jakamaan hänen suurta salaisuuttaan, ei antamaan arvoa sille, että Violet on runoilija.
Violetilla on harvinainen perintökalleus, laulava satakieli, joka on hänelle kaiken kauniin vertauskuva. Se häviää salaperäisellä tavalla, ja moni henkilö joutuu epäilyksen kohteeksi, kunnes satakieli jälleen löytyy odottamattomalla tavalla. Ja myös Violetin sydänsuru muuttuu onnelliseksi, häikäiseväksi varmuudeksi kesän saavuttaessa huippukohtansa.
Tämä lämmin, herttainen romaani kertoo ajasta, jolloin autot olivat harvinaisia uutuuksia ja huviretki tärkeä tapaus, jolloin tytöt uneksivat romanttisia unelmia – jotka välistä kävivät toteen. ”Satakieli” tarjoaa lukijalle herttaisen lepohetken, käynnin rauhallisessa, sopusointuisessa maailmassa.
(takakansiteksti)

Kirjallisuudenlaji

Päähenkilöt

Tapahtumapaikat

Alkukieli

Tekstinäyte

Kylä oli vanha. Vanhoja vaahteroita kasvoi sen päätien varrella, vanhoja syreenipensaita takapihoilla, vanhat vajarakennukset reunustivat kujanteita, ja vanhat miehet pureskelivat miettiväisinä mälliä kaupan portailla. Tietenkin kylässä oli myös vanhoja naisia. Neiti Sally Parr, joka kulki kori kädessä torille aamuisin kesäaikana kovetettu kankea hilkka päässä ja talvella kulmittain taitettu ruudullinen saali hartioilla, oli ainakin yhdeksänkymmenen. Siitä olivat kaikki yhtä mieltä. Paljon vanhempi vielä oli entinen ompelijatar Becky Slade, jonka kieli oli aina ollut yhtä terävä kuin hänen saksensakin ja vielä häikäilemättömämpi. "Jumala on kai vain unohtanut minut kerta kaikkiaan", hänellä oli tapana sanoa. "Ja sama se minun puolestani. Ei minulla ole mitään kiirettä."
Mutta kaikesta tästä huolimatta asutuksen korkea ikä ei painanut kylää alakuloisen verhon tavoin, niinkuin vanhojen maaseutupaikkojen laita usein on. Vuodet näyttivät pikemminkin kietoneen sen ylle lempeän kypsyyden hunnun, ja sen avulla rauhoitettiin ja kesytettiin jokainen uusi vastahakoinen sukupolvi aina vuorollaan.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ilmestymisaika

Sivumäärä

341

Kieli

Kääntäjä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä