Heikanen, Eila

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Kirjailijan omat sanat

En ole kirjoittanut runoja kuin vasta eläkkeelle päästyäni. Suuri päiväkoti, perhe, miehen sairastuminen ym. veivät aikani.

Ensimmäiset tekeleet syntyivät kesämökkini rannalla yksin ja ikävissäni.

Runoissani luonto merkitsee minulle paljon ja tunne, tunnelma, koettu.

Kuljen aistit avoinna ja olen kirjanikin koonnut, piirtänyt ja kustantanut kaikki itse. Olen tällainen "itseopiskellut", joitakin kansalaisopiston kursseja käynyt ja olen pitänyt melko hiljaista profiilia tuotannostani. Sanat vain tulevat kun ovat tullakseen.

Elämäkertatietoa

s. 1.11.1928 Elimäellä
k. 27.12.2004 Turussa


Opinnot
Ebeneser-seminaari, Helsinki
suullinen viestintä,
useita vuosia kansalaisopiston kirjoittajakursseja,
yksityisiä kirjoittajapiirejä,
lukemattomia kursseja ja seminaareja, omaan työhöni liittyvää (Turku, Rauma, Pori, Helsinki, Espoo)

Ammatti
lastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja

Harrastukset
laulu, teatteri, piirustus, käden työt, partio (perustin tonttuparven), pidin useita "äiti mitä minä tekisin" -kursseja.
Lukeminen on aina ollut harrastukseni.

Palkinnot
Lehden nimikilpailun voitto.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kirjasia lastenlapsia varten
Riimiloruja. 1996
Satuloruja. 1996
Hassuja loruja. 1997


"Paljon ja monenlaista on tullut tehtyä, vaan ei talletettua.
Syntymä- ja nimipäiville, hautajaisiin, osanottoon, ohjelmia lasten esityksiin, kirjereferaatteja, kronikoita, puheita, selostuksia, esitelmiä ja tietysti oma työ teetti monenlaista kirjoittamista."

Tekstinäyte

Luonnonniitty
satojen kukkien koti
tuhansien heinien hellyys
hoivameri tuulen ja auringon

Kiitoskimppu elämän.


Kokoelmasta Meri rannaton



Selässäni taakkatakki
matkaa taivalsin.
Tummana taivas ylläni tiukkui
eikä ikävän kellarista löytynyt
yhtään hymyn ikkunaa.

Olit kadonnut minulta kauas
tuntemattomien kylien syliin.
Talven paja takoi jäisiä raiteita.


Kokoelmasta Joutomaa



Sanat taapertavat
kuin ensi askelissaan.
Hiljaisuus ympärillä
väreilee ja kutsuu.

Vielä on löydettävä
askelten tarkoitus,
sanojen, jotka puhuvat
elämän virrassa.


Kokoelmasta Etääntyvä lintuaura