Bergh, Mimmi
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo
Elämäkertatietoa
Bergh, Mimmi
nimimerkki: M.B.
Jemina Bergh
opettaja
1.9.1845 Kuopio - 17.9.1932 Oulu.
Vanhemmat rovasti Julius Immanuel Bergh ja Olivia Vilhelmina Bergroth.
Jyväskylän seminaarin kuuntelijakurssi 1875, opintoja Sels. suomalaisessa jatko-opistossa.
nimimerkki: M.B.
Jemina Bergh
opettaja
1.9.1845 Kuopio - 17.9.1932 Oulu.
Vanhemmat rovasti Julius Immanuel Bergh ja Olivia Vilhelmina Bergroth.
Jyväskylän seminaarin kuuntelijakurssi 1875, opintoja Sels. suomalaisessa jatko-opistossa.
Kuopio -1861.
Kävi Kuopion ruotsalaisen tyttökoulun. Opintoja Helsingissä ja Jyväskylässä, valmistui Jyväskylän seminaarista 1875.
_______________________________
Jemina (Mimmi) Bergh oli lehtori, rovasti Julius Berghin suuren lapsijoukon vanhimpia, syntynyt Kuopiossa v. 1845. Hän kävi Kuopion ruotsalaisen tyttökoulun ja seurasi myöhemmin opetusta Jyväskylän seminaarissa ja Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa. Mimmin elämäntehtäväksi muodostui tyttöjen kasvatus ja koulutus, erityisesti suomenkielinen: Hän ehti yli kolmekymmentä vuotta kestäneen uransa aikana opettaa useassakin Oulun kouluissa ja toimia ensimmäisenä johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa. Ahkerasti hän oli mukana myös monenlaisessa hyväntekeväisyystyössä, mm. Oulun diakonissakodin ja vankeinhoitoyhdistyksen piirissä, joista jälkimmäiseen liittyi toiminta Oulun lääninvankilan naisosaston opettajana.
Mimmi Berghin tuotanto jäi kirjallisilta ansioiltaan vaatimattomaksi. Kertomuksia ja mietteitä vangeille vankilan yksinäisyydessä (189-1-92) koostuu kuudesta vihkosesta ja on kirjoitettu "herätykseksi ja kehoitukseksi" omia vankioppilaita varten. Jo paria vuotta aiemmin oli ilmestynyt Silmäyksiä aikamme emansipatsiooni-pyrintöihin, etenkin naiskysymykseen, Jumalan sanan valossa. Siinä hän julistaa ratkaisunsa mm. naisten vapausvaatimuksiin:
"Kuta syvemmälle hengellinen elämä juurtuu, sitä syvemmälle tunkeupi tuon tärkeän n.s. naiskysymyksen oikean ratkaisemisen aate tosi kristityn sydämeen. --- Siitä saamme olla varmat, ettei nainen, jollei Herra saa olla vapauttamistyön johtajana, vapaudu, jospa kulkisikin pää pystössä, keppi kainalossa, papyrossi huulissa, maisterindiploomi lakkarissa - tai jos heiluttaisi miekkaansa katumeteleissä kansanvallan edustajana."
Itsensäkieltäminen laiskuuden, hempeyden, juoruilunhalun, turhamaisuuden, pintapuolisuuden, kateuden, itserakkauden ja ylpeyden sijaan - siinä Mimmi Berghin ohjeita naisille. Naisten opinsaantiin, jopa yhteiskouluihin, hän toki suhtautuu suopeasti, mutta rajansa silläkin: tanssijattaren, näyttelijättären ja laulajattaren uria hän ei vakaumuksensa vuoksi hyväksy. Mimmi Berghin muuta tuotantoa ovat vihkoset Palvelija-Kuvastin (1888) sekä Luetko raamattua ja miten luet? (1893). Niiden lisäksi hän kirjoitti sanomalehtiin ja suomensi uskonnollisia teoksia ruotsista ja saksasta. Mimmi Bergh kuoli v. 1932.
Lähteet:
Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista. Helsinki 1920.
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
Tuulio, Tyyni: Fredrikan Suomi. Esseitä viime vuosisadan naisista. Porvoo 1979.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
Kävi Kuopion ruotsalaisen tyttökoulun. Opintoja Helsingissä ja Jyväskylässä, valmistui Jyväskylän seminaarista 1875.
_______________________________
Jemina (Mimmi) Bergh oli lehtori, rovasti Julius Berghin suuren lapsijoukon vanhimpia, syntynyt Kuopiossa v. 1845. Hän kävi Kuopion ruotsalaisen tyttökoulun ja seurasi myöhemmin opetusta Jyväskylän seminaarissa ja Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa. Mimmin elämäntehtäväksi muodostui tyttöjen kasvatus ja koulutus, erityisesti suomenkielinen: Hän ehti yli kolmekymmentä vuotta kestäneen uransa aikana opettaa useassakin Oulun kouluissa ja toimia ensimmäisenä johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa. Ahkerasti hän oli mukana myös monenlaisessa hyväntekeväisyystyössä, mm. Oulun diakonissakodin ja vankeinhoitoyhdistyksen piirissä, joista jälkimmäiseen liittyi toiminta Oulun lääninvankilan naisosaston opettajana.
Mimmi Berghin tuotanto jäi kirjallisilta ansioiltaan vaatimattomaksi. Kertomuksia ja mietteitä vangeille vankilan yksinäisyydessä (189-1-92) koostuu kuudesta vihkosesta ja on kirjoitettu "herätykseksi ja kehoitukseksi" omia vankioppilaita varten. Jo paria vuotta aiemmin oli ilmestynyt Silmäyksiä aikamme emansipatsiooni-pyrintöihin, etenkin naiskysymykseen, Jumalan sanan valossa. Siinä hän julistaa ratkaisunsa mm. naisten vapausvaatimuksiin:
"Kuta syvemmälle hengellinen elämä juurtuu, sitä syvemmälle tunkeupi tuon tärkeän n.s. naiskysymyksen oikean ratkaisemisen aate tosi kristityn sydämeen. --- Siitä saamme olla varmat, ettei nainen, jollei Herra saa olla vapauttamistyön johtajana, vapaudu, jospa kulkisikin pää pystössä, keppi kainalossa, papyrossi huulissa, maisterindiploomi lakkarissa - tai jos heiluttaisi miekkaansa katumeteleissä kansanvallan edustajana."
Itsensäkieltäminen laiskuuden, hempeyden, juoruilunhalun, turhamaisuuden, pintapuolisuuden, kateuden, itserakkauden ja ylpeyden sijaan - siinä Mimmi Berghin ohjeita naisille. Naisten opinsaantiin, jopa yhteiskouluihin, hän toki suhtautuu suopeasti, mutta rajansa silläkin: tanssijattaren, näyttelijättären ja laulajattaren uria hän ei vakaumuksensa vuoksi hyväksy. Mimmi Berghin muuta tuotantoa ovat vihkoset Palvelija-Kuvastin (1888) sekä Luetko raamattua ja miten luet? (1893). Niiden lisäksi hän kirjoitti sanomalehtiin ja suomensi uskonnollisia teoksia ruotsista ja saksasta. Mimmi Bergh kuoli v. 1932.
Lähteet:
Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista. Helsinki 1920.
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
Tuulio, Tyyni: Fredrikan Suomi. Esseitä viime vuosisadan naisista. Porvoo 1979.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Mimmi Bergh oli yksi ensimmäisistä suomeksi kirjoittavista pohjoissuomalaisista naiskirjailijoista. Hänen tuotantoonsa kuuluu lisäksi mm. naisasiakirjanen Silmäyksiä aikamme emansipatsiooni-pyrintöihin, etenkin naiskysymykseen, Jumalan sanan valossa (WSOY 1889). Hän julkaisi uskonnollisia kirjasia ja käännöksiä sekä omalla nimellään että nimimerkillä M.B. Bergh kirjoitti myös sanomalehtiin. Myös tietokirjallisuutta, suomennoksia, käännöksiä.
Lähteitä ja viittauksia
Jäiset laakerit : artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista. Pohjoinen
Saran unohdetut sisaret: naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa. Oulun kaup.kirj. 1990
Tuulio, Tyyni. Fredrikan Suomi. WSOY 1979