Ainutkertainen matka

Runokirjan punaisena lankana on ajatus vuodenaikojen vaihtumisen ja elämän vaiheiden muuttumisen yhtäläisyydestä. Kesän vaihtuminen syksyyn, syksyn talveen ja talven kevääseen saa ihmiset reagoimaan, tuntemaan ja etsimään uusia ulottuvuuksia elämään, hylkäämään vanhan ja astumaan uuteen. Samalla tavalla ihmisen elämän olosuhteet, uudet elämäntilanteet ja haasteellinen kasvaminen sisäisestä lapsesta aikuisuuteen opettavat jatkuvaa luopumista ja uuden löytämistä. Tähän kaikkeen kuuluu saumattomasti kirjailijan mukaan valo ja varjo, kuten hän sen eräässä runossaan ilmaisee. Alusta, elämän loppuun saakka on kuitenkin yksi, joka ei muutu. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kolmiyhteinen Jumala. Isä, Poika ja Pyhä Henki. Auli Happonen tahtoo kertoa runokirjansa kautta toivosta, joka kantaa läpi elämän