Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Muru
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kaupungin vuokra-asunnosta Pohjois-Haagasta löytyy nuori nainen, jonka kaula on viilletty auki. Rikoskomisario Kari Takamäki ja hänen ryhmänsä saa henkirikoksen tutkittavakseen. Usein murhaajat löytyvät uhrin lähipiiristä, joten poliisit keskittyvät paikalliseen ryyppyremmiin ja muihin tapetun Laura Vatasen tuntemiin ihmisiin. Eipä aikaakaan, kun tekniset todisteet viittaavat yhteen heistä.
Mutta onko poliisien löytämä syyllinen oikea, vaikka tämä tunnustaakin rikoksen? Sitä epäilee rikosoikeuden puolelle siirtynyt asianajaja Nea Lind, jonka epäilty tahtoo avukseen. Lind ryhtyy tekemään omaa selvitystyötään poliisitutkimuksen rinnalla. Ataripoliisi Suhonen selvittelee omalla tahollaan saamaansa vihjettä. Kuka tai ketkä ovat loppujen lopuksi syyllisiä?
Jarkko Sipilän rikosromaani Muru jatkaa Takamäen ja hänen kollegoidensa tutkimuksista kertovaa sarjaa. Poliisien ohella Nea Lind nousee vahvasti esille yhtenä päähenkilöistä. Sipilälle tyypilliseen tapaan myös rikolliset tai rikoksista epäillyt saavat suunvuoronsa. Kerronta on eleettömän realistista, eikä todellisuus ole aina kaunista. Teoksen loppu haastaa pohtimaan syyllisyyden problematiikkaa.
– Matti Järvinen (Sanojen aika)
Suomalaisen dekkarin eturiviin noussut komisario Takamäki jos kuka sen tietää: aina ei tärkeää ole se, miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät. Tässä uudessa Takamäki-romaanissa tarina kietoutuu rutiinitutkinnalta näyttävän surmajutun ympärille. Todellisuudessa se on paljon monimutkaisempi vyyhti kuin miltä se alunperin päältä päin näytti. Kun edelliset Takamäen jutut ovat käsitelleet ammattimaista ja järjestäytynyttä rikollisuutta, tässä hän saa eteensä yksittäisen, melkein tavanomaiselta näyttävän henkirikoksen, jolla on yllättäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Pohjoishaagalaisesta kaupungin vuokratalosta löytyy kuolleena 26-vuotias Laura Vatanen. Vatasen oli määrä käydä naapurin rouvan puolesta Kannelmäen Alkosta ja kun Laura ei ovelle ilmaannu, rouva soittaa poliisit. Henkirikos on julma: lievästi kehitysvammaisen naisen kurkku on viilletty auki.
Rikoskomisario Kari Takamäen näkemys on selvä. Jo poikkeuksellisen raaka tekotapa tekee henkirikoksesta murhan. Takamäki ja hänen alaisensa Joutsamo ja Suhonen ovat pian täysillä tappajan perässä. Tapahtumat vievät poliisin tekijöiden jäljille Haagan ostoskeskuksen baariin. Suhonen tekeytyy rosvoksi ja pääsee rujoon piiriin. Vahvin tekijäehdokas on haagalaistalon huoltomies Jorma Saarikangas. Hänen sormenjälkensä löytyvät Vatasen kahvinkeittimestä.
Saarikangas kiistää teon, mutta Joutsamo saa miehen osittain tunnustamaan varsinaisessa kuulustelussa. Juttu saa kuitenkin uuden käänteen, kun Saarikangas valitsee asianajajakseen 35-vuotiaan Nea Lindin. Hän on uusi tuttavuus Takamäki-kirjoissa, mukana ensimmäistä mutta ei viimeistä kertaa.
Lind on ollut aiemmin isossa asianajotoimistossa, mutta painostettu eroamaan sieltä ja päätynyt rikosasianajaksi. Saarikangas ei valinnut Lindiä sattumalta, vaan he tuntevat nuoruudesta. Juttua selvittäessään Lind törmää toimittaja Sanna Römpöttiin. Vaikka poliisi pitää juttua jo ratkaistuna, tehokas naisparivaljakko saa selville seikkoja, jotka asettavat Takamäen teorian kyseenalaiseksi. Poliisin ja asianajajan välit kärjistyvät, eikä mediakaan ole osaton.
Mutta onko poliisien löytämä syyllinen oikea, vaikka tämä tunnustaakin rikoksen? Sitä epäilee rikosoikeuden puolelle siirtynyt asianajaja Nea Lind, jonka epäilty tahtoo avukseen. Lind ryhtyy tekemään omaa selvitystyötään poliisitutkimuksen rinnalla. Ataripoliisi Suhonen selvittelee omalla tahollaan saamaansa vihjettä. Kuka tai ketkä ovat loppujen lopuksi syyllisiä?
Jarkko Sipilän rikosromaani Muru jatkaa Takamäen ja hänen kollegoidensa tutkimuksista kertovaa sarjaa. Poliisien ohella Nea Lind nousee vahvasti esille yhtenä päähenkilöistä. Sipilälle tyypilliseen tapaan myös rikolliset tai rikoksista epäillyt saavat suunvuoronsa. Kerronta on eleettömän realistista, eikä todellisuus ole aina kaunista. Teoksen loppu haastaa pohtimaan syyllisyyden problematiikkaa.
– Matti Järvinen (Sanojen aika)
Suomalaisen dekkarin eturiviin noussut komisario Takamäki jos kuka sen tietää: aina ei tärkeää ole se, miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät. Tässä uudessa Takamäki-romaanissa tarina kietoutuu rutiinitutkinnalta näyttävän surmajutun ympärille. Todellisuudessa se on paljon monimutkaisempi vyyhti kuin miltä se alunperin päältä päin näytti. Kun edelliset Takamäen jutut ovat käsitelleet ammattimaista ja järjestäytynyttä rikollisuutta, tässä hän saa eteensä yksittäisen, melkein tavanomaiselta näyttävän henkirikoksen, jolla on yllättäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Pohjoishaagalaisesta kaupungin vuokratalosta löytyy kuolleena 26-vuotias Laura Vatanen. Vatasen oli määrä käydä naapurin rouvan puolesta Kannelmäen Alkosta ja kun Laura ei ovelle ilmaannu, rouva soittaa poliisit. Henkirikos on julma: lievästi kehitysvammaisen naisen kurkku on viilletty auki.
Rikoskomisario Kari Takamäen näkemys on selvä. Jo poikkeuksellisen raaka tekotapa tekee henkirikoksesta murhan. Takamäki ja hänen alaisensa Joutsamo ja Suhonen ovat pian täysillä tappajan perässä. Tapahtumat vievät poliisin tekijöiden jäljille Haagan ostoskeskuksen baariin. Suhonen tekeytyy rosvoksi ja pääsee rujoon piiriin. Vahvin tekijäehdokas on haagalaistalon huoltomies Jorma Saarikangas. Hänen sormenjälkensä löytyvät Vatasen kahvinkeittimestä.
Saarikangas kiistää teon, mutta Joutsamo saa miehen osittain tunnustamaan varsinaisessa kuulustelussa. Juttu saa kuitenkin uuden käänteen, kun Saarikangas valitsee asianajajakseen 35-vuotiaan Nea Lindin. Hän on uusi tuttavuus Takamäki-kirjoissa, mukana ensimmäistä mutta ei viimeistä kertaa.
Lind on ollut aiemmin isossa asianajotoimistossa, mutta painostettu eroamaan sieltä ja päätynyt rikosasianajaksi. Saarikangas ei valinnut Lindiä sattumalta, vaan he tuntevat nuoruudesta. Juttua selvittäessään Lind törmää toimittaja Sanna Römpöttiin. Vaikka poliisi pitää juttua jo ratkaistuna, tehokas naisparivaljakko saa selville seikkoja, jotka asettavat Takamäen teorian kyseenalaiseksi. Poliisin ja asianajajan välit kärjistyvät, eikä mediakaan ole osaton.
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tarkka aika
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
255
Kustantaja
Kieli
Sarjamerkintä
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
264