Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Tulilinnun tanssi
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Anna on sairaseläkkeellä oleva yksinhuoltaja, joka asuu Helsingin Ruoholahdessa. Hänen uransa tanssijana on katkennut tylysti loukkaantumiseen. Keho on kulunut ja kivulloinen, eikä raha tunnu riittävän elämiseen. Toisin oli ennen. Anna Ivola tanssi John Crankon baletissa Stuttgartissa ja siirtyi sitten nykytanssiin, joka vei hänet kiertueille ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa. Tulilinnun tanssi on romaani halusta ja tuskasta ja tanssista. Moniäänisessä romaanissa liikutaan sujuvasti ajassa ja paikassa, ja suurten persoonallisuuksien tarinat risteävät. Romaani uhmaa kronologista kerrontaa: lukija saa kurkistaa sen eri tapahtumiin kuin kaleidoskooppiin.
Vuonna 1910 Tamara Karsavina esittää Tulilinnun tanssin Pariisissa ja nuori Nizinski nousee Ballets Russes -ryhmän kirkkaimmaksi tähdeksi. Teattereiden ulkopuolella maailma muuttuu. Venäjän vallankumousta seuraa lopulta kylmän sodan aikakausi. Nuori Rudolf Nurejev loikkaa länteen. Romaanissa on läsnä myös seksuaalisuuden tematiikka: heteronainen ja homomies kohtaavat tanssin aistillisessa maailmassa. Säveltäjä Tsaikovski joutuu kohtaamaan oman aikansa homofobian ja päätyy epätoivoiseen ratkaisuun. Tanssissa ja musiikissa on alati läsnä identiteetin etsintä, toteuttaminen ja sen täydellinen kadottaminen.
Venäjän vallankumous, kylmä sota ja Lähi-idän levottomuudet myllertävät maailmaa. Silti balettitanssijat vetävät kovakärkiset tossut jalkoihinsa ja esittävät lavalla huikaisevia satuja. Tanssijat antavat yleisölle unelmia, toivoa ja kauneutta.
Marianne Backlénin romaani on kunnianosoitus tunnetuille ja vähemmän tunnetuille balettitanssijoille, säveltäjille ja koreografeille. Kirja on runsas ja tiivis tietopaketti baletin historiasta Euroopassa 1800-luvun lopulta ja koko 1900-luvun ajalta.
Balettipiirit ovat pienet, ja kaikki tuntevat toisensa jotain kautta. Ironisen romanttinen kirja kuvaa rakastuneita pareja, kiellettyä salarakkautta, yksipuolista rakkautta ja torjutuksi tulemista. Heteronaiset ja homomiehet kohtaavat toisensa tanssin aistillisessa maailmassa. Homomiehet sopivat keskenään salaisia tapaamisia. Naispuoliset tanssijat taas riutuvat yksipuolisesta rakkaudesta karismaattisiin homoseksuaaleihin miestanssijoihin.
Näin käy romaanin ainoalle fiktiiviselle kertojalle Anna Ivanovillekin, joka toistuvasti kärsii yksipuolisista ihastumisista komeiden homomiesten nostellessa häntä ilmaan tanssitreeneissä. Vuonna 2002 Anna on sairaseläkkeellä oleva yksinhuoltaja Helsingin Ruoholahdessa. Toisissa luvuissa sukelletaan Annan lapsuuteen 1950-luvulla, jolloin hän on pieni balettitanssikoululainen Helsingissä. Nuorena naisena hän tanssii Stuttgartin balettiseurueessa, joka kiertää ympäri maailmaa. Hän ei kuitenkaan koskaan saa päärooleja, vaan jää ikuisesti tanssimaan kuoroon.
Romaanin ensimmäisessä luvussa säveltäjä Pjort Tšaikovski istuu keisarillisessa aitiossa Mariinski-teatterissa ja katselee säveltämänsä baletin Prinsessa Ruususen ensi-iltaa. On vuosi 1890 Pietarissa. Vanheneva Tšaikovski päätyy myöhemmin itsemurhaan ympäristön homofobian takia.
Tämän jälkeen kurkistetaan nuoren huipputanssija Vaslav Nijinskyn elämään Pietarissa vuonna 1908. Kymmenen vuotta myöhemmin Nijinskyn tanssijakollega Tamara Karsavina pelkää ensimmäistä maailman sotaa Petrogradissa. Nuorempana Tamara kohtasi Pietarissa tanssiaisissa komean upseeri Mannerheimin, joka sai tytön sydämen väpättämään. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Tamara asuu Lontoossa ja saa yllättäen tarjouksen opettaa itselleen tutun Tulilinnun koreografian englantilaiselle balettiryhmälle.
Romaanissa kurkistetaan myös suomalaisen balettitanssijan ja koreografin Kari Karnakosken lapsuuteen 1910-luvun Helsingissä. Aikuisena Kari pääsee Hollywoodiin esittämään pikkurooleja ja tutustuu moniin aikakauden kuuluisuuksiin. Rudolf Nurejev taas elää lapsuuttaan 1950-luvulla Neuvostoliitossa ja myöhemmin hänestä tulee kuuluisa balettitanssija, joka loikkaa Neuvostoliitosta Pariisiin. Venäläiset tanssijat tutustuvat myös 1920-luvun Lontoon kirjailijapiireihin ja keski-ikäiseen kirjailijaan Virginia Woolfiin.
Kolmesataasivuinen romaani onnistuu väläyttämään yllättävän monen balettimaailman kuuluisuuden elämän käännekohtia. Samalla kirja kuvaa 1900-luvun isoja historiallisia tapahtumia Euroopassa. Maailma henkilöiden ympärillä muuttuu hurjaa vauhtia. Loppujen lopuksi täytyy vain uskaltaa heittäytyä tanssin vietäväksi.
(Elisa Helenius/ Sanojen aika)
Vuonna 1910 Tamara Karsavina esittää Tulilinnun tanssin Pariisissa ja nuori Nizinski nousee Ballets Russes -ryhmän kirkkaimmaksi tähdeksi. Teattereiden ulkopuolella maailma muuttuu. Venäjän vallankumousta seuraa lopulta kylmän sodan aikakausi. Nuori Rudolf Nurejev loikkaa länteen. Romaanissa on läsnä myös seksuaalisuuden tematiikka: heteronainen ja homomies kohtaavat tanssin aistillisessa maailmassa. Säveltäjä Tsaikovski joutuu kohtaamaan oman aikansa homofobian ja päätyy epätoivoiseen ratkaisuun. Tanssissa ja musiikissa on alati läsnä identiteetin etsintä, toteuttaminen ja sen täydellinen kadottaminen.
Venäjän vallankumous, kylmä sota ja Lähi-idän levottomuudet myllertävät maailmaa. Silti balettitanssijat vetävät kovakärkiset tossut jalkoihinsa ja esittävät lavalla huikaisevia satuja. Tanssijat antavat yleisölle unelmia, toivoa ja kauneutta.
Marianne Backlénin romaani on kunnianosoitus tunnetuille ja vähemmän tunnetuille balettitanssijoille, säveltäjille ja koreografeille. Kirja on runsas ja tiivis tietopaketti baletin historiasta Euroopassa 1800-luvun lopulta ja koko 1900-luvun ajalta.
Balettipiirit ovat pienet, ja kaikki tuntevat toisensa jotain kautta. Ironisen romanttinen kirja kuvaa rakastuneita pareja, kiellettyä salarakkautta, yksipuolista rakkautta ja torjutuksi tulemista. Heteronaiset ja homomiehet kohtaavat toisensa tanssin aistillisessa maailmassa. Homomiehet sopivat keskenään salaisia tapaamisia. Naispuoliset tanssijat taas riutuvat yksipuolisesta rakkaudesta karismaattisiin homoseksuaaleihin miestanssijoihin.
Näin käy romaanin ainoalle fiktiiviselle kertojalle Anna Ivanovillekin, joka toistuvasti kärsii yksipuolisista ihastumisista komeiden homomiesten nostellessa häntä ilmaan tanssitreeneissä. Vuonna 2002 Anna on sairaseläkkeellä oleva yksinhuoltaja Helsingin Ruoholahdessa. Toisissa luvuissa sukelletaan Annan lapsuuteen 1950-luvulla, jolloin hän on pieni balettitanssikoululainen Helsingissä. Nuorena naisena hän tanssii Stuttgartin balettiseurueessa, joka kiertää ympäri maailmaa. Hän ei kuitenkaan koskaan saa päärooleja, vaan jää ikuisesti tanssimaan kuoroon.
Romaanin ensimmäisessä luvussa säveltäjä Pjort Tšaikovski istuu keisarillisessa aitiossa Mariinski-teatterissa ja katselee säveltämänsä baletin Prinsessa Ruususen ensi-iltaa. On vuosi 1890 Pietarissa. Vanheneva Tšaikovski päätyy myöhemmin itsemurhaan ympäristön homofobian takia.
Tämän jälkeen kurkistetaan nuoren huipputanssija Vaslav Nijinskyn elämään Pietarissa vuonna 1908. Kymmenen vuotta myöhemmin Nijinskyn tanssijakollega Tamara Karsavina pelkää ensimmäistä maailman sotaa Petrogradissa. Nuorempana Tamara kohtasi Pietarissa tanssiaisissa komean upseeri Mannerheimin, joka sai tytön sydämen väpättämään. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Tamara asuu Lontoossa ja saa yllättäen tarjouksen opettaa itselleen tutun Tulilinnun koreografian englantilaiselle balettiryhmälle.
Romaanissa kurkistetaan myös suomalaisen balettitanssijan ja koreografin Kari Karnakosken lapsuuteen 1910-luvun Helsingissä. Aikuisena Kari pääsee Hollywoodiin esittämään pikkurooleja ja tutustuu moniin aikakauden kuuluisuuksiin. Rudolf Nurejev taas elää lapsuuttaan 1950-luvulla Neuvostoliitossa ja myöhemmin hänestä tulee kuuluisa balettitanssija, joka loikkaa Neuvostoliitosta Pariisiin. Venäläiset tanssijat tutustuvat myös 1920-luvun Lontoon kirjailijapiireihin ja keski-ikäiseen kirjailijaan Virginia Woolfiin.
Kolmesataasivuinen romaani onnistuu väläyttämään yllättävän monen balettimaailman kuuluisuuden elämän käännekohtia. Samalla kirja kuvaa 1900-luvun isoja historiallisia tapahtumia Euroopassa. Maailma henkilöiden ympärillä muuttuu hurjaa vauhtia. Loppujen lopuksi täytyy vain uskaltaa heittäytyä tanssin vietäväksi.
(Elisa Helenius/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Palkinto
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ilmestymisaika
Sivumäärä
322
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
317