Rasi-Koskinen, Marisha

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Laura Malmivaara, WSOY

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Kirjailijan omat sanat

"Olen kirjoittanut koko elämäni ajan. Minulla on voimakas tarve ilmaista itseäni ja kirjoittaminen on tärkein ilmaisun kanava. Ensimmäiset satuni kirjoitin 6-vuotiaana."


Makuasioita:

Kirjailijantyön kannalta tärkeitä kirjoja ovat mm. Paul Auster: New York- trilogia, Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala ja Majgull Axelsson: Kuiskausten talo.

Musiikki: Porcupine Tree.

Harrastukset: mökkeily, vaellus, valokuvaus.

Elämäkertatietoa

Marisha Rasi-Koskinen on koulutukseltaan psykologian maisteri. Hän on työskennellyt psykologina psykiatrisessa sairaalassa, perheneuvolassa ja kouluissa. Hän on tehnyt myös vapaaehtoistyötä mm. kriisikeskuksessa ja tshekkiläisessä saattokodissa.

Hänen esikoisromaaninsa Katariina (2011) sai paljon tunnustusta väkevästä kielestä ja monia tulkintoja avaavasta kielestä.

Rasi-Koskisen toinen teos Valheet voitti vuoden 2013 Tiiliskivi-palkinnon ja sitä kiitettiin erityisesti hätkähdyttävästä rakenteestaan.

Rikkaan ja herkkävireisen kerronnan lisäksi Marisha Rasi-Koskisen teoksille on tunnusomaista poikkeuksellinen sisäisten maailmojen kuvaus, monitulkintaisuus ja yhteiskunnallinen tarkkanäköisyys.

(#kirja)

Palkinnot:
Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2010, 1.sija, novelli "Viimeinen"
Novellit 2011, Gummerus, 3.sija
Ennen/Jälkeen kirjoituskilpailu 2010, Turku, 1.sija, novelli " Vaaleanpunainen meri"
Runeberg-ehdokkuus 2015 teoksesta Vaaleanpunainen meri
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 2013 teoksesta Valheet
Tiiliskivi 2013 teoksesta Valheet

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Lumooja 1/2010, novelli "Vaaleanpunainen meri"

Tekstinäyte

" Rööki
Hän ei muista, mistä aloitti, mistä kääntyi tähän ja minne on menossa. Parkkipaikka on suurempi kuin alue, jolla hän asuu. Tai asui. Enää hän ei asu missään.

Kun sulkee silmät, tuntee pulssin. Tuntee hien, joka valuu ja kutisee. ja veren, sen haistaa. Häm katsoo ympärilleen. Muidenkin on pakko haistaa veri. Mutta hänen ympärillään ihmiset vellovat sisään ja ulos liukuovista niin kuin ovat aina tehneet. Kaiuttimet huutavat. Aikuiset puhuvat. Korot kopisevat. Lapset kiljuvat ja nuoret nauravat. Kukaan ei huomaa mitään.

Pojan nimi on Jarek ja hän työntää ostoskärryjä ostoskeskuksen parkkipaikalla. Kärryissä on reppu ja repussa autonavaimia, 97 kaikkiaan. Hänen jalkojensa alla asfaltti on sula, tarttuu tennarien pohjiin ja rapisee. Aurinko venyy keltaiseksi soikioksi. Kaikki taipuu kohti. Kun parkkipaikka kiertyy rullaksi kuin kelkkailukouru, hän sujahtaa siihen kärryineen. Liukuu alas."
Katariina, s. 151

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia. 10 / Sarianna Silvonen & Vesa Sisättö. Avain, 2015.