Olausen, Harald Birger
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kirja-arvostelu:
HARALD OLAUSEN:
HOMOKALEVALA
Hki Copy-Set 2015
ISBN 978-952-6668-87-1.
312 s.
Syy siihen, miksi suppeahko prosentti ihmisistä on aina ollut homoseksuaaleja, piillee syvällä esihistoriassa. Siitä ei ole kirjallisia lähteitä eikä myöskään suullista perimätietoa ja sitä on tutkittu yllättävän vähän. Asian oikeaa laitaa peittää paitsi tietämättömyys, myös sosiaalinen tabu.
Tämä on vuonna 1962 syntyneen norjalais-suomalaisen tekijän ensimmäinen romaani. Hänellä on kirjailijan lahjoja, lukeneisuutta ja kiintoisia erityistietoja. Aiemmin hän on julkaissut tästä aihepiiristä kaksi englanninkielistä kirjaa. Kalevala-nimen lainaaminen tunnustus- ja kehitysromaanille lienee nuorekasta yltiöpäisyyttä. Ensi kesänä hän aikoo toimia Helsingin Esplanadin puistossa katukauppiaana, teoksiaan kaupaksi tarjoten.
Kirjassaan hän kuvaa muun muassa joutumista psykiatrin tutkittavaksi työpaikan säilyttämisen vuoksi. Kertomuksen keskeyttävät ajoittain asiantuntevat kuvaukset napapiirin arktisesta luonnosta. Pidän ratkaisua onnistuneena, romaaniin sopivana. Hän tuntee voimakasta yhteenkuuluvuutta luontoon ja kestää tällä tavoin paremmin uneliasta ja leipääntynyttä psykiatria. Samoin tekee lukija. Toimiva ratkaisu on myös pohjoisen meänkielen käyttäminen osassa kirjan muutakin kerrontaa.
Mielenkiintoista ja toden tuntuista on kirjan kuvaus kohtaamisesta nobel-kirjailija Dario Fo´n ja Franca Ramen kanssa sivuilla 119-128, jossa nämä väittävät tunteneensa Olaussenin liikenneonnettomuudessa kuolleet taiteilijavanhemmat (!). ”Oletpa sinä kasvanut”, on Ramen ensimmäinen kommentti hänelle. Selvemmin fiktiivinen on lyhyt keskustelu elokuvatähti Marcello Mastroiannin kanssa kirjan seuraavilla sivuilla.
Romaanin vinha vauhti hieman rauhoittuu loppua kohden homoelämän ja homoyhteisön tasapainoiseksi kuvailuksi. Eräitä näistä naamoista voisi pitää hyvänä seuranakin, mutta kaikista niin ei tietenkään voi sanoa.
Epäilemättä siis kirjailijuus jatkuu, pelkkä homous sinänsä ei loputtoman ihmeellistä liene?
Riku Räihä
FK, Suomen Arvostelijain Liiton jäsen
Lähde:
Uudenmaan kirjoittajat- Nylands skribenter r.f
HARALD OLAUSEN:
HOMOKALEVALA
Hki Copy-Set 2015
ISBN 978-952-6668-87-1.
312 s.
Syy siihen, miksi suppeahko prosentti ihmisistä on aina ollut homoseksuaaleja, piillee syvällä esihistoriassa. Siitä ei ole kirjallisia lähteitä eikä myöskään suullista perimätietoa ja sitä on tutkittu yllättävän vähän. Asian oikeaa laitaa peittää paitsi tietämättömyys, myös sosiaalinen tabu.
Tämä on vuonna 1962 syntyneen norjalais-suomalaisen tekijän ensimmäinen romaani. Hänellä on kirjailijan lahjoja, lukeneisuutta ja kiintoisia erityistietoja. Aiemmin hän on julkaissut tästä aihepiiristä kaksi englanninkielistä kirjaa. Kalevala-nimen lainaaminen tunnustus- ja kehitysromaanille lienee nuorekasta yltiöpäisyyttä. Ensi kesänä hän aikoo toimia Helsingin Esplanadin puistossa katukauppiaana, teoksiaan kaupaksi tarjoten.
Kirjassaan hän kuvaa muun muassa joutumista psykiatrin tutkittavaksi työpaikan säilyttämisen vuoksi. Kertomuksen keskeyttävät ajoittain asiantuntevat kuvaukset napapiirin arktisesta luonnosta. Pidän ratkaisua onnistuneena, romaaniin sopivana. Hän tuntee voimakasta yhteenkuuluvuutta luontoon ja kestää tällä tavoin paremmin uneliasta ja leipääntynyttä psykiatria. Samoin tekee lukija. Toimiva ratkaisu on myös pohjoisen meänkielen käyttäminen osassa kirjan muutakin kerrontaa.
Mielenkiintoista ja toden tuntuista on kirjan kuvaus kohtaamisesta nobel-kirjailija Dario Fo´n ja Franca Ramen kanssa sivuilla 119-128, jossa nämä väittävät tunteneensa Olaussenin liikenneonnettomuudessa kuolleet taiteilijavanhemmat (!). ”Oletpa sinä kasvanut”, on Ramen ensimmäinen kommentti hänelle. Selvemmin fiktiivinen on lyhyt keskustelu elokuvatähti Marcello Mastroiannin kanssa kirjan seuraavilla sivuilla.
Romaanin vinha vauhti hieman rauhoittuu loppua kohden homoelämän ja homoyhteisön tasapainoiseksi kuvailuksi. Eräitä näistä naamoista voisi pitää hyvänä seuranakin, mutta kaikista niin ei tietenkään voi sanoa.
Epäilemättä siis kirjailijuus jatkuu, pelkkä homous sinänsä ei loputtoman ihmeellistä liene?
Riku Räihä
FK, Suomen Arvostelijain Liiton jäsen
Lähde:
Uudenmaan kirjoittajat- Nylands skribenter r.f