Lasikaupunki

Massiivisuudestaan huolimatta tähänastisista osista paras. Vaikea sanoa miksi, ehkä se on vain se taistelun "yhteishenki".

Kirjassa päähenkilö, nuori Clary lähtee varjometsästäjien alkukotiin, Idrisiin, äitinsä pelastamiseksi. Idrisissä Clary saa lisää tietoa taustastaan ja tapaa yllättävän ja vetovoimaisen Sebastianin. Varjometsästäjien pahin vihollinen, Valentine, joka on myös Claryn isä, aikoo hyökätä Idrisiin. Heidän ainoa selviytymiskeino on liittoutua vanhonen vihollisten, alamaailman väen kanssa. Kirjasarjasta on aikaisemmin ilmestynyt kirjat Luukaupunki ja Tuhkakaupunki.

Suomenkielinen versio on ilmestynyt vuonna 2011, mutta alkuperäinen 2009.

Kirjaa lukiessa naurun purskahduksilta oli aivan turha yrittää välttyä, koska kirjan henkilöt käyttävät sarkasmia hyvänä huumorin keinona sekä vitsailevat enimmäkseen toistensa kustannuksella, mikä tekee vitseistä hauskoja. Muutenkin kirjoituskieli on todella koukuttavaa, joten kirjan lukee helposti yhdeltä istumalta. Hyvää vaihtelua antaa myös se, että ei koko ajan seurata vain yhden henkilön tapahtumia.

Romantiikkaa kirjasta löytyy myös. Aiemmissa kirjoissa kauhisteltiin päähenkilöparin sisarussuhdetta, mutta tässä kolmannessa osassa kaikki kääntyy aivan päälaelleen. Juonenkäänteitä ja toimintaa ei tästä kirjasta puutu. Kirja on myös nopeatempoisempi kuin aikaisemmat kirjat.

Romantiikka, hauskuus ja jännitys ovat ne avainsanat, jotka edustavat tätä kirjaa paremmin kuin hyvin. (Merihevonen / Sivupiiri)