Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Barbarus
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Barbarus (alkuteos Sure, Poisu, 2021) on tarttolaisen kirjailijan ja elokuvaohjaajan Mart Kivastikin toinen suomennettu romaani.
"Kuka haluaisi olla Vares? Musta raakkuva lintu. Johannes Vares oli turhamainen mies, jonka suurin onnettomuus oli hänen nimensä. Barbarus kuulosti paljon uljaammalta, oli erilainen ja jäi mieleen. Jo nuori Johannes halusi olla Barbarus, joku, joka ei ole tavallinen, joka on erilainen, joka on valinnut itselleen toisenlaisen elämän. Hän lähti yliopistoon Kiovaan, ei Tarttoon kuten kaikki muut..."
Barbaruksen nimihenkilö Johannes Vares-Barbarus (1889–1946) oli lääkäri ja runoilija, joka värvättiin pääministeriksi Neuvostoliiton asettamaan nukkehallitukseen Virossa. Vareksen ns. kansanhallituksen tehtävänä oli ”laillistaa” Viron miehitys ja liittäminen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1940. Lankoja tässä manööverissä veteli Stalinin erityisedustaja Andrei Ždanov, joka oli myös Terijoen hallituksen muodostamisen takana.
Vares-Barbarus tunnetaan huonommin kuin muut tuolloiset virolaiset poliitikot. Kivastik tarttui haasteeseen ja kirjoitti Vares-Barbaruksen traagisen tarinan ensin näytelmäksi ja sitten romaaniksi.
Teos käsittelee historiallisiin faktoihin pohjautuen mutta fiktion keinoin kysymystä, miksi ja millä tavoin runoilija-lääkäri värvättiin neuvostovallan palvelukseen, miksi hän suostui tehtäväänsä ja mitä siitä seurasi. Näkökulma on Vares-Barbaruksen persoonassa, perheessä ja lähipiirissä, mutta samalla teos valottaa ilmapiiriä Virossa 1930–1940-luvuilla ja Neuvostoliiton häikäilemättömiä toimintatapoja. Romaanissa esiintyy myös muita tuon ajan politiikan ja kulttuurin henkilöitä, mm. ensimmäisen itsenäisyyden ajan viimeinen presidentti Konstantin Päts.
Kivastikilta on aikaisemmin suomennettu novelli Omakuva naisen ja hevosen kanssa (kokoelmassa Nippernaati 2, Eesti Instituut 2016, suom. Katariina Suurpalo) sekä romaani Taivaan portaat (Atrain&Nord 2020, suom. Anna Kyrö), jonka alkuteoksen pohjalta on valmistunut Virossa myös elokuva.
(Atrain & Nord)
"Kuka haluaisi olla Vares? Musta raakkuva lintu. Johannes Vares oli turhamainen mies, jonka suurin onnettomuus oli hänen nimensä. Barbarus kuulosti paljon uljaammalta, oli erilainen ja jäi mieleen. Jo nuori Johannes halusi olla Barbarus, joku, joka ei ole tavallinen, joka on erilainen, joka on valinnut itselleen toisenlaisen elämän. Hän lähti yliopistoon Kiovaan, ei Tarttoon kuten kaikki muut..."
Barbaruksen nimihenkilö Johannes Vares-Barbarus (1889–1946) oli lääkäri ja runoilija, joka värvättiin pääministeriksi Neuvostoliiton asettamaan nukkehallitukseen Virossa. Vareksen ns. kansanhallituksen tehtävänä oli ”laillistaa” Viron miehitys ja liittäminen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1940. Lankoja tässä manööverissä veteli Stalinin erityisedustaja Andrei Ždanov, joka oli myös Terijoen hallituksen muodostamisen takana.
Vares-Barbarus tunnetaan huonommin kuin muut tuolloiset virolaiset poliitikot. Kivastik tarttui haasteeseen ja kirjoitti Vares-Barbaruksen traagisen tarinan ensin näytelmäksi ja sitten romaaniksi.
Teos käsittelee historiallisiin faktoihin pohjautuen mutta fiktion keinoin kysymystä, miksi ja millä tavoin runoilija-lääkäri värvättiin neuvostovallan palvelukseen, miksi hän suostui tehtäväänsä ja mitä siitä seurasi. Näkökulma on Vares-Barbaruksen persoonassa, perheessä ja lähipiirissä, mutta samalla teos valottaa ilmapiiriä Virossa 1930–1940-luvuilla ja Neuvostoliiton häikäilemättömiä toimintatapoja. Romaanissa esiintyy myös muita tuon ajan politiikan ja kulttuurin henkilöitä, mm. ensimmäisen itsenäisyyden ajan viimeinen presidentti Konstantin Päts.
Kivastikilta on aikaisemmin suomennettu novelli Omakuva naisen ja hevosen kanssa (kokoelmassa Nippernaati 2, Eesti Instituut 2016, suom. Katariina Suurpalo) sekä romaani Taivaan portaat (Atrain&Nord 2020, suom. Anna Kyrö), jonka alkuteoksen pohjalta on valmistunut Virossa myös elokuva.
(Atrain & Nord)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
178