Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Vino nenä
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
”Mitä sinä teet?” vaimoni kysyi, kun näki että tapojeni vastaisesti viivyttelin peilin edessä.
”En mitään”, vastasin hänelle, ”katson nenäni sisään, tänne sieraimeen. Kun painan sitä, tunnen pientä kipua.”
Vaimoni hymyili ja sanoi: ”Luulin että katsoit, kumpaan suuntaan se on vinossa.”
”En mitään”, vastasin hänelle, ”katson nenäni sisään, tänne sieraimeen. Kun painan sitä, tunnen pientä kipua.”
Vaimoni hymyili ja sanoi: ”Luulin että katsoit, kumpaan suuntaan se on vinossa.”
Käännyin kuin koira, jonka hännälle on tallattu:
”Vinossa? Minunko? Nenänikö?”
Ja vaimoni, tyynesti: ”Kyllä vain, kulta. Katsohan tarkkaan. Se on vinossa oikealle.”
Tästä alkoi sairauteni. Sairaus, joka nopeasti saattaisi minut niin surkeaan ja epätoivoiseen ruumiin- ja mielentilaan, että olisin varmaankin kuollut tai tullut hulluksi, ellen olisi löytänyt siitä itsestään lääkettä, joka parantaisi minut.
Luigi Pirandellon romaanin Vino nenä (Uno, nessuno e centomila, 1926) päähenkilö joutuu eksistentiaaliseen kriisiin. Pirandellon romaanissa tiivistyvät hänen monipuolisen kirjallisen tuotantonsa johtavat teemat – minuuden sirpaloituminen, kommunikaation mahdottomuus, todellisuuden suhteellisuus – ja ne puhuttelevat lukijaa edelleen, vaikka kirjan ilmestymisestä on kulunut kohta vuosisata.
Luigi Pirandello (1867-1936) on Italian kirjallisuuden klassikkonimiä. Hän sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon 1934. Kertojana Pirandelloa on verrattu aikalaisiinsa Italo Svevoon, Marcel Proustiin ja James Joyceen. Pirandellon romaaneja on tähän mennessä suomennettu vain kaksi: Elämän filmi (1927) sekä Mennyttä miestä (1992). Tätä lyhyttä listaa täydentää nyt Vino nenä. Suomennos: Juuso Kortelainen.
(Impromptu)
”Vinossa? Minunko? Nenänikö?”
Ja vaimoni, tyynesti: ”Kyllä vain, kulta. Katsohan tarkkaan. Se on vinossa oikealle.”
Tästä alkoi sairauteni. Sairaus, joka nopeasti saattaisi minut niin surkeaan ja epätoivoiseen ruumiin- ja mielentilaan, että olisin varmaankin kuollut tai tullut hulluksi, ellen olisi löytänyt siitä itsestään lääkettä, joka parantaisi minut.
Luigi Pirandellon romaanin Vino nenä (Uno, nessuno e centomila, 1926) päähenkilö joutuu eksistentiaaliseen kriisiin. Pirandellon romaanissa tiivistyvät hänen monipuolisen kirjallisen tuotantonsa johtavat teemat – minuuden sirpaloituminen, kommunikaation mahdottomuus, todellisuuden suhteellisuus – ja ne puhuttelevat lukijaa edelleen, vaikka kirjan ilmestymisestä on kulunut kohta vuosisata.
Luigi Pirandello (1867-1936) on Italian kirjallisuuden klassikkonimiä. Hän sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon 1934. Kertojana Pirandelloa on verrattu aikalaisiinsa Italo Svevoon, Marcel Proustiin ja James Joyceen. Pirandellon romaaneja on tähän mennessä suomennettu vain kaksi: Elämän filmi (1927) sekä Mennyttä miestä (1992). Tätä lyhyttä listaa täydentää nyt Vino nenä. Suomennos: Juuso Kortelainen.
(Impromptu)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
174
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
165