Keskustelu

Sivupiirin käyttäjän arvio

2.2.2015

(Sisältää spoilereita!)

Cassia keksii keinon, miten hän pääsee työleirille, jotta hän pääsisi Kyn jäljille.

Leirillä hän tutustuu Indieen, jolla on voimakas tahto. Heidät siirretään toiselle leirille rajaseudulle ja he pääsevät pakoon. Cassia kuulee, että Ky on päässyt myös pakoon Louhikkoon, jossa asuu maanviljelijöitä. Ky tosiaan on päässyt pakoon omalta leiriltään ja hän matkaa Vickin sekä Elin kanssa, jonka hän otti mukaansa leiriltä paetessaan. Louhikossa ei ole helppo matkata ja kaiken yllä leijuu pelko paljastumisesta ja tulituksista.

Kun Cassia ja Ky vihdoin kohtaavat, päättää tämä joukkio matkata takaisin matkan varrella nähtyyn tyhjään kylään. Kylä ei kuitenkaan ole autio, vaan siellä asuu vielä yksi maanviljelijä. Tämä vie heidät paikkaan, joka on keskellä louhikkoa ja kuuluu Yhteiskunnalle. Kun he saavat selville paikan tarkoituksen, he pakenevat sieltä. Tämän jälkeen he piiloutuvat vähäksi aikaa kylän lähelle ja päättävät sitten jatkaa matkaa eteenpäin kohti Kansannousua. Joukko jakaantuu. Cassia ja Indie haluavat osallistua kapinaan, mutta Ky lähtee mukaan vain Cassian takia.

Kirja loppuu siihen, että kaikki kolme saapuvat Kansannousun leiriin.

Condie kirjoittaa tässä kirjassa eri tavalla kuin ensimmäisessa osassa. Kieli on runollisempaa, herkkää ja samalla hyvin surullista.

Kirja on jaettu lukuihin, joissa kertojana on Ky tai Cassia. Alussa kertojat menivät itselläni sekaisin ja välillä näkökulman äkillinen vaihtuminen ärsyttää.

Kerronnan pääpaino on omasta mielestäni Kyssä, joka samalla "kertoo" vanhempiensa tarinaa, josta Cassia ei ole vieläkään oikein hyvin selvillä.

Cassian ajatukset taas pyörivät isoisän, Xanderin arvoituksen ja ylipäätään elämän ympärillä. Kirjan juoni ei tunnu juonelta, vaikka se koko ajan kulkeekin eteenpäin. Se on välillä hyvin puuduttavakin.

Loppu jää osittain auki mutta samalla tulee se fiilis, että ensi osassa kaikki aukeaa Cassialle Kyn ja Xanderin suhteen, sekä se, miten Yhteiskunnalle käy. (Edis_ / Sivupiiri)