Keskustelu

Osallistu kommentointiin teossivulla.

Jorun Jenni

29.4.2016

Vuosi on 1860. Viikinkien siirtokunnan Grönlannissa ovat alkaneet menestyä, sillä ilmasto on Golf-virran kääntymisen ansiosta lämpimämpi. Keloburgin kaupunki on jakautunut köyhien alhaiston, varakkaampien rahaton ja rikkaiden ihmisten Kukkuloiden alueiksi. Alhaistossa, lihakauppiaan vuokralaisena piileskelee myös Umbrovian maanpakoilaisprinsessa Gregorovia Anasstassija Ludovica Konstantinina eli Gigi vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Gigin kumppani vaarallisissakin seikkailuissa on Henry Delafordie, katupoika.

Elämä Keloburgissa on toisaalta kovaa: Gigi kerää kadulta nyssykkäänsä paperia, kankaanpaloja tai mitä tahansa käyttökelpoista ja muut Umbrovian prinsessat ompelevat hankkiakseen perheelle niukan elannon.

Eräänä kesäpäivänä kaikki muuttuu. Henry ja Gigi liittyvät puistossa tungeksivaan väkijoukkoon nähdäkseen kuumailmapallon. Gigi löytää maasta paperin, jossa on hänen isänsä nimi, ei se arkinen Ludi Gregorovits vaan hänen kuninkaallinen nimensä Konstantin IV Astronomikos. Kuninkaallinen perhe ei ole turvassa Kelpepperinkadulla, vallankaappauksen tehnyt komentaja Epirikos on kuninkaan jäljillä ja suunnittelee murhaa.

Ei, tämä kirja ei vilise ihmissusia, niitä on kaksi, joista toinen on oikein hurmaava. Myös steampunk voisi tulla vahvemmin: mukana on kaksi stereotyyppisen hullua keksijää ja jonkin verran kojeita, joista vain ajastettavien pommien merkitys on ilmeinen, toisin kuin Philip Reevesin Kulkukaupunkien kronikassa, jossa mielipuoliset telaketjukaupungit jyrsivät valtavia uria maanpintaan.

Kaikesta huolimatta hauska, jännittävä, erilainen seikkailukertomus, jota ajattelin vinkata nelos-kuutosille.