Keskustelu
Osallistu kommentointiin teossivulla.
TuomasA
10.3.2020
Pitkinä virkkeinä ja kappalejaotta etenevä, tiheän upottava romaanikokonaisuus, johon episodimainen rakenne luo edes vähän hengitystilaa. Kolkko, sateinen syrjäseutu, pelastuksen odotus. Pelastaja saapuu, ehkä, ehkei, ja reaalitodellisuus taipuu pois kummien kokemusten edessä.
"Keskenään ristiriitaiset sanat tarttuvat päämäärättömään pyörteeseen ja muodostavat hiljalleen hauraita ja tuskallisen hyödyttömiä lauseita, jotka sortuvat sitten kuin kiireessä kokoon kyhätty silta ensimmäisten askelten alla – –" (s. 30-31)