HLBTI-kirjallisuutta

HLBTI-kirjallisuutta

Tässä kirjahyllyssä on kaunokirjallisuutta, jossa keskeisinä aiheina ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Mukana on kirjallisuutta sekä aikuisille että lapsille ja nuorille. Olen valinnut listalle pääasiassa omia suosikkejani sekä yleisesti tunnettuja klassikoita, joilla on ollut suuri vaikutus esimerkiksi vähemmistöasioiden esilletuomisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta lisäksi myös vähemmän tunnettuja teoksia, jotka vaikuttavat kiinnostavilta. 

Lastenkirjallisuutta toivottiin pitkään osaksi hyllyä, ja toive saatiin toteutettua Turun kaupunginkirjaston kirjavinkkari ja informaatikko Leena Turusen avustuksella. Lastenkirjojen esittelyt hyllyssä ovat hänen tekstiään.

HLBTI-lyhenne tulee sanoista ’homo’, ’lesbo’, ’bi’, ’trans’ ja ’intersukupuolinen’.

Kirjahylly on luotu 2014 kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän, 17. toukokuuta, alla ja sitä täydennettiin Helsinki Pride -viikon kunniaksi 23. kesäkuuta ja lisäksi vielä sarjakuvilla Helsingin sarjakuvafestivaalien alkaessa 5. syyskuuta. Elokuussa 2015 lastenkirjat lisättiin hyllyyn. Toukokuussa 2016 lisättiin viime aikoina ilmestyneitä kotimaisia uutuuksia aiheesta. Myös vuosien 2017-2021 aikana on täydennetty niin uutta kuin vanhempaakin kirjallisuutta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöteemaisen materiaalin hyllyjä syntyi vuoden 2015 alusta lähtien myös fyysisiin kirjastotiloihin: Kallion kirjastosta levisi kirjastoihin laajasti Sateenkaarihyllyn idea. Sateenkaariväkeen kuuluvien asiakkaiden palvelemista on käsitelty myös esimerkiksi Kirjastolehdessä.

Lisätietoja kirjoista saa alhaalta klikkaamalla kansikuvaa. Kannet ovat samassa järjestyksessä, kuin kirjat on tässä hyllyssä esitelty.

Ulkomaiset kirjailijat

Ulkomaisia nykykirjailijoita

Michael Cunningham – Koti maailman laidalla, Tunnit

Cunninghamin teoksissa seksuaalivähemmistöteemat ovat usein esillä. Parhaat esimerkit tästä ovat kahden pojan aikuistumisesta hippiaikana kertova Koti maailman laidalla sekä kolmea naista eri aikakautena seuraava Tunnit. Muiden HLBT-teemojen lisäksi molemmissa kirjoissa sivuhahmona on aidsia sairastava homomies.

Jeanette Winterson – Ei appelsiini ole ainoa hedelmä

Osin omaelämäkerrallisessa Whitbread-palkitussa (1985) esikoisromaanissaan Winterson kuvaa pienessä uskonnollisessa yhteisössä kasvavan tytön tarinaa ja käsittelee myös seksuaalista heräämistä ja ensirakkautta. Seurakuntaa toisena kotinaan pitävän tytön rakastuminen toiseen tyttöön paljastuu koko yhteisölle...

Jonas Gardell – Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin

Tämä ruotsalaisen homoväestön aids-kriisistä kertova tarina ilmestyi poikkeuksellisesti ensin televisiossa minisarjana, jonka jälkeen kirjat julkaistiin kolmessa osassa: rakkaus, sairaus ja kuolema. Syvältä riipaiseva trilogia on nyt ilmestynyt kokonaan suomeksi.

Jeffrey Eugenides – Middlesex

Tämä lieneekin listan ainut intersukupuolisuudesta kertova teos. Eugenides palkittiin kirjasta Pulitzerilla vuonna 2003.

John Irving – Minä olen monta

Irvingin romaani seuraa erään bi-miehen elämää lapsuudesta aina vanhuuden kynnykselle. Myös transhenkilöitä esiintyy kirjassa useita. Päähenkilön kohdalla pitäisi ehkä puhua panseksuaalista, sillä hänen mielenkiintonsa käsittää sukupuolisen moninaisuuden koko kirjon.

David Ebershoff – Tanskalainen tyttö

Tositapahtumiin pohjautuva tarina transsukupuolisesta 1900-luvun alussa on päätynyt taannoin elokuvaversioksikin, jonka myötä kirjasta otettiin myös meillä uusi painos.

Kassandra Block – Rakkauden puukottamat

Frankfurtissa yksin asuvat lesbonaiset joutuvat sarjamurhaajan uhreiksi. Päähenkilö Renate joutuu penkomaan kanssasisartensa yksityiselämää ja sotkeutuu erilaisiin verkkoihin.

Kaori Ekuni – Blink blink

Japanilaisen Kaori Ekunin esikoisromaanissa Mutsuki ja Shoko ovat joutuneet kulissiavioliittoon. Sulhanen Mutsuki on homo, ja morsian Shoko hoitaa epävarmuuttaan juomalla. Huippumoderni elämäntapa kohtaa ikivanhat perinteet.

Garth Greenwell – Kaikki mikä sinulle kuuluu

Palkintoehdokkuuksia kerännyt, Suomessakin taannoin vieraillut amerikkalaiskirjailija kuvaa kehutussa esikoisromaanissaan Bulgariassa asuvaa opettajaa. Tämä tutustuu nuoreen bulgarialaismieheen kruisaillessaan yleisessä WC:ssä, päätyy ostamaan seksiä ja joutuu erikoisen ihmissuhteen pyörteisiin. Voiko kaupankäyntiin perustuva suhde olla rakkautta?

André Aciman – Kutsu minua nimelläsi

Elokuvanakin hurmannut kertomus kesäisestä Italiasta, jossa 17-vuotiaan Elion maailma menee uusiksi, kun perheen kesävieraaksi saapuu amerikkalainen Oliver. Seuraa vaikeasti tulkittavien tunteiden hapuilua ja tarkkaa ihastuksen kuvausta.

Bryan Washington – Mitä meistä jää

Texasilaiset Mike ja Ben ovat parisuhdekriisin keskellä, kun Miken äiti matkustaa Japanista heidän luokseen. Samalla Mike matkustaa syöpää sairastavan isänsä luokse Japaniin. Romaanin kerronta on ilmavan kepeää, vaikka teemat ovat rankkoja: rasismi, homofobia, kuolema, sairaudet.

Douglas Stuart: Shuggie Bain

Booker-palkitussa romaanissa poika kasvaa Glasgow'n työläisalueella, kamppailee ympäristön luomien miehisyyspaineiden keskellä ja huomaa olevansa homoseksuaali. Shuggie myös välittää kovasti äidistään, joka on alkoholisti.

Ulkomaisia klassikoita

William S. Burroughs – Alaston lounas, Hämy

Yksi Beat-sukupolven avainhahmoista oli elämänsä loppupuolella avoimesti homoseksuaali. Teema näkyy myös hänen tunnetuimmassa teoksessaan Alaston lounas ja varsinkin huuruisessa Hämy-kirjassa, alkuperäisnimekkeeltään Queer.

Radclyffe Hall – Yksinäisyyden kaivo

Vuonna 1928 julkaistu kirja kertoo Stephen-tytöstä, joka on erilainen käyttäytyessään poikamaisena pidetyllä tavalla. Vanhempana hän rakastuu toiseen naiseen. Aikansa kohukirja on nykyään lesbokirjallisuuden klassikko.

James Baldwin – Huone Pariisissa

Mustan homomiehen, kansalaisoikeustaistelijan ja merkittävän kirjailijan teos on HLBTI-kirjallisuuden isoimpia klassikoita. Tähän viitattiin monesti myös aiemmin mainitsemassani Irvingin Minä olen monta -kirjassa.

Markiisi de Sade – Sodoman 120 päivää

Markiisin teos sisältää kaikkea mahdollista seksuaalisen halun purkausta, ja homoseksuaalisuusteemat on lisätty sekaan todennäköisesti mahdollisimman suuren lisäjärkytyksen aiheuttamiseksi aikalaisissa. En oikeastaan suosittele kenellekään, vaikka ehdoton klassikko onkin ja siksi tämä itsekin piti lukea, mutta silti: omalla vastuulla.

Alfred de Musset – Gamiani

Goottilainen romaani ja eroottisen kirjallisuuden klassikko, jossa päähenkilö on lesbo.

Eugenio Giovenardi – Isä Belmiron rikos

Katolisen kirkon jättäneen papin kirjoittama teos, jossa uuteen seurakuntaan saapunut pappi puolustaa oikeuttaan rakkauteen ja omaan totuuteensa.

Jean Genet – Querelle

Merimies sävähdyttää bretagnelaista satamakaupunkia, häneen sortuvat niin miehet kuin naisetkin. Klassikko 1940-luvulta.

E. M. Forster – Maurice

Ensimmäisen maailmansodan aikaan sijoittuva historiallinen romaani. Yläluokkainen poika huomaa tuntevansa vetoa omaan sukupuoleensa.

Djuna Barnes – Yömetsä

Modernistisen englanninkielisen naiskirjallisuuden klassikkoteos vuodelta 1936 sisältää myös kuvauksen kahden naisen suhteesta. Teosta on pidetty haastavana, ja sen kieltä voi lukea kuin runoa.

Manuel Puig – Hämähäkkinaisen suudelma

Argentiinalaiskirjailijan teos koostuu lähes täysin kahden sellissä istuvan hahmon välisestä dialogista. Toinen heistä on homoseksuaali mies, Molina, joka viihdyttää ja viettelee kertomillaan tarinoilla.

Phil Andros – Kädet ylös, housut alas

"Kirjallisesti korkeatasoista ja vetävää homopornoa" sen kummemmin kiertelemättä. Henkilöinä ovat, omalla tavallaan rajoja rikkovasti, poliisit.

Nuortenkirjallisuutta

Becky Albertali – Minä, Simon, homo sapiens

Riemastuttavan nuortenromaanin päähenkilö 16-vuotias Simon ei ole ulkona kaapista homoutensa suhteen, ja hän inhoaa kaikenlaista draamaa. Kun hänen sähköpostinsa joutuu vääriin käsiin, asiat mutkistuvat.

Meredith Russo – Tyttösi sun

Sukupuolensa korjannut Amanda on vaihtanut asuinpaikkaa ja koulua. Kiusaamiskokemukset painavat menneisyydessä, ja uudessa kotipaikassa Amanda tutustuu uusiin ihmisiin, myös kiinnostavaan Grantiin.

Sarjakuvia

Ralf König – Tappajakondomi, Konrad ja Paul, Superparadise...

König on henkilökohtainen sankarini. Hänen sarjakuviaan lukevat yllättävän paljon myös heterot, teosten ajoittain varsin graafisista seksikohtausten kuvailuista huolimatta. Tarinat ovat syvän inhimillisiä, hauskoja ja jaksavat kantaa myös kokonaisen sarjakuvaromaanin mitan. Königin hahmot ovat karikatyyrimäisestä "överiydestään" huolimatta uskottavia ja samastuttavia, mikä johtuu ehkä siitä, että hän kirjoittaa tarinansa pääasiassa omien ja ystäväpiirinsä kokemusten perusteella. Hahmojen tunnusmerkkeinä ovat isot nenät. On sääli, ettei Königin teoksia ole ilmestynyt suomennettuna vuoden 2008 jälkeen.

Alison Bechdel – Lepakkoelämää, Hautuukoti

Bechdel puolestaan tekee sarjakuvaa lesbonäkökulmasta. Lepakkoelämää-sarjan lisäksi hän on julkaissut omaelämäkerrallisia muistelmateoksia sarjakuvamuodossa, ja myös niissä seksuaalivähemmistöteemat ovat läsnä.

Chigusa Kawai - La Esperanca

Japanilaisessa mangasarjakuvassa homoseksuaaliset teemat ovat hyvin yleisiä ja näitä rakkaussuhteita käsitteleville teoksille on omat genrensäkin, shōnen’ai ja yaoi. Kirjasammossa on Chigusa Kawain sarja La Esperanca, joka kuvaa nuorten suhteita poikakoulussa.

Kotimaiset kirjailijat

Finlandia-voittajia

Pentti Holappa – Ystävän muotokuva

Kotimaisessa kirjallisuudessa homoteema löi itsensä kansan tietoisuuteen viimeistään vuonna 1998, kun Pentti Holapan Ystävän muotokuva palkittiin Finlandialla. Omaperäinen kerrontatapa tekee teoksesta melko haastavan luettavan, eikä lukija aina tiedä mitä uskoa. Toisaalta se on myös osa sen viehätystä.

Johanna Sinisalo – Ennen päivänlaskua ei voi

Sinisalon esikoisromaani oli vuonna 2000 ensimmäinen Finlandian voittanut spekulatiivisen fiktion edustaja, ja myös tässä päähenkilönä on homoseksuaali mies. Kirja on monella tavoin rajoja rikkova, upea teos jonka tunnelma on täysin omanlaisensa.

Pirkko Saisio – Punainen erokirja

Myös Saisio palkittiin ansaitusti Finlandialla 2003 omaelämäkerrallisten romaaniensa trilogian viimeisestä osasta. Se kertoo seksuaali-identiteetin löytämisen lisäksi 70-luvun kiihkeän poliittisesta aikakaudesta ja kirjailijankutsumuksen löytymisestä.

Pajtim Statovci – Bolla

Bolla erottuu muista homoteemaisista Finlandia-palkituista sijoittumalla Kosovoon. Kaksi miestä kohtaa Pristinassa, ja toinen heistä on naimisissa. He ajautuvat polttavaan suhteeseen, jolla ei ole tulevaisuutta. Tunteet kuohuvat ja vievät ajoittain väkivallan puolelle, mustiin syvyyksiin.

Muita

Leena Lehtolainen – Ennen lähtöä

Tässä dekkarissa tutkitaan homoseksuaalin kunnallispoliitikon murhaa. Esille tulevat myös poliisin asenteet vähemmistöjä kohtaan ja niiden muutos.

Kaj Korkea-aho – Tummempaa tuolla puolen

Korkea-ahon teoksessa on myös mukana spekulatiivisen fiktion elementtejä, varsinkin kauhua. Pääosissa siinä ovat kuitenkin ihmisten väliset suhteet, kun pienestä maalaispitäjästä kotoisin olevat ystävykset kokoontuvat pitkästä aikaa yhteen. Yksi päähenkilöistä on homomies, jota vanhalle kotiseudulle palaaminen ahdistaa erityisen paljon.

Christer Kihlman – Ihminen joka järkkyi

Kihlmanin kirja on hyvin vahvasti omaelämäkerrallinen. Siinä käsitellään hänen erilaisia kipupisteitään alkoholismista homoseksuaalisten tuntemusten kautta avio-ongelmiin. Teos on sekä tunnustuskirja että kannanotto yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Se palkittiin Kiitos kirjasta -mitalilla vuonna 1971.

Sami Hilvo – Viinakortti

Tässäkin palataan pienelle paikkakunnalle hautajaisia varten kuten Korkea-ahon romaanissa. Mies alkaa tutkia isoisänsä menneisyyttä ja löytää sota-ajalta alkaneen rakkaustarinan, jonka ympäristön paine teki kuitenkin mahdottomaksi.

Tapani Heinonen – Reunalla

Heinosen Reunalla-romaanissa lapsuus- ja nuoruusmuistot tulevat pintaan päähenkilö-Juhanin isän sairastuttua. Homoseksuaalisuus on ollut perheelle punainen vaate. Lopulta Juhani alkaa puolustaa oikeuksiaan ja ihmisarvoaan. Lukijaa kuljetetaan kirjassa 60-luvun kyläyhteisöstä kohti nykypäivää.

Heli Kruger – Olen koskettanut taivasta

Urheilija kirjoitti (ilmestyttyään muistaakseni jonkinlaista kohua herättäneen) kirjan lesbosuhteesta pituushyppääjän ja opettajan välillä. Aihe on urheilumaailmassa edelleen tabu.

Sofi Oksanen – Baby Jane

Yksi viime vuosien menestyneimmistä suomalaiskirjailijoista kirjoitti ennen kansainvälistä suursuosiotaan toisessa romaanissaan lesbopiireistä ja masennuksesta.

Jenny Kangasvuo – Sudenveri

Kangasvuon Kuvastaja-palkittu romaani menee genrensä puolesta suomikumman alueelle. Päähenkilö elää sekä ihmisten maailmassa taiteilijana että laumassa juoksevana sutena. Kahtalaisuuden teemaa kirjaan tuo myös biseksuaalisuuden käsittely.

Harald Birger Olausen – Egyptin prinssi ja muita homonovelleja

Seksuaalivähemmistöistä kertovia novellikokoelmia ei ole kotimaisessa kirjallisuudessa juuri ilmestynyt. Yksi tällainen on kuitenkin Harald Birger Olausenin teos, joka sisältää yli 60 novellia homoseksuaalien elämästä. Olausen on julkaissut myös teemaa käsitteleviä romaaneja ja runoja. 

Taneli Viljanen – Kaikki tilat ovat täynnä aaveita

Kokeellinen romaani, joka käsittelee tilaa ja aikaa tehden samalla sukupuolisia rajanylityksiä. Teos toimii monissa ratkaisuissaan queeristi.

Nuortenkirjallisuutta

Siri Kolu – Kesän jälkeen kaikki on toisin

Kauniissa pienoisromaanissa Peetu pääsee isänsä kanssa kesällä kymmenen kertaa purjelennolle. Peetu on sukupuolenkorjausprosessissaan matkalla kohti leikkauksia. Hänen perheellään ja tyttöystävällään on asioiden kanssa käsittelemistä ja Peetulle on välillä vaikeaa nähdä myös heidän näkökulmaansa. Kyse on kuitenkin siitä, että hän pääsee tulemaan omaksi itsekseen viimein.

Siiri Enoranta – Surunhauras, lasinterävä

Topelius-palkitussa fantasiaromaanissa prinsessa Sadeia lasittarineen matkustaa Surukauriin saarelle. Yksi lasittarista on erittäin kiintynyt prinsessaansa, kunnes kohtaa Surukauriin kansan pariin päätyessään erään toisen tytön...

Marja Björk – Poika

Transsukupuolisen henkilön äidin näkökulmasta kerrottu ja kirjoitettu, myös nuorille lukijoille sopiva Poika pääsi Finlandia Junior -ehdokkaaksi. Teoksen näkökulma on hienon rehellinen, siinä tunnustetaan myös oma ymmärtämättömyys ja rajallisuus asiassa, jota on ulkopuolisen usein vaikea käsittää.

Salla Simukka – Kun enkelit katsovat muualle, Lumikki-trilogia

Nuortenkirjallisuutemme suuri menestyjä Simukka on alusta asti osannut käsitellä teoksissaan vaikeita aiheita. Hänen esikoisteoksensa aiheena on teini-ikäisten tyttöjen rakkaussuhde, jonka haasteita tuodaan kirjassa rohkeasti esiin. Kymmenille kielille käännetyissä ja mahdollisesti Hollywood-elokuvaksikin päätyvissä Lumikki Anderssonista kertovissa kirjoissa päähenkilöllä on tyttöystävä, joka aloittaa sarjan aikana myös sukupuolenkorjausprosessin.

Seita Parkkola ja Niina Repo – Ruttolinna

Vuonna 2015 edesmennyt Seita Vuorela (os. Parkkola) kirjoitti Niina Repo kirjailijaparinaan nuortenkirjoja, joissa kuvattiin poikien välistä rakkautta ehkä ensimmäistä kertaa suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa. Jännittävässä Ruttolinna-kirjassa suomalaisnuoret ovat päässeet kesätöihin linnaan Ranskassa, jossa tosi ja lavastettu alkavat sekoittua. Kirjan tarina jatkuu myös itsenäisessä jatko-osassa Jalostamo.

Uma Karma – Kaiken se kestää

Esiin on nostettava myös tämä muutamien vuosien takainen omakustanne, josta on muodostunut käsittääkseni jonkinlainen kulttisuosikki. Tässä kirjassa teini-ikäiset rakastavaiset ovat poikia, ja matkassa on jälleen totutusti mutkia.

Hellevi Salminen – Hello, I love you

Pienoisromaanissa on hyvin kaunista kerrontaa sisältävä tarina kolmiodraamasta kahden pojan ja yhden tytön välillä. Saako sitä rakastaa ketä haluaa?

Vilja-Tuulia Huotarinen – Valoa valoa valoa

Päiväkirjaromaanissa kerrotaan vuodesta 1986, jolloin räjähtivät sekä Tsernobyl että päähenkilö Mariian tajunta. Kirjassa yhdistyvät tuttu ja vieras, tyttökirjatraditio ja naisten välinen rakkaus.

Reija Kaskiaho – Nikottelua

Nikottelua on asiallinen romaani, jossa päähenkilö on ihan tavallinen 17-vuotias poika, joka sattuu tykkäämään pojista. Hyväksynnän saaminen on kuitenkin monesti kiven alla.

Hennariikka Romu – Elämänviiva

Listan aikaisempien nuortenkirjojen ollessa viime vuosilta tämä on kirjoitettu jo 1996. Elämänviiva kertoo hyvin todenmukaisen kuuloista tarinaa kaveruksista, joista toinen ihastuu toiseen ja yrittää säilyttää salaisuuttaan.

Riina Mattila – Järistyksiä

WSOY:n nuortenkirjakilpailussa toiseksi noussut teos kuvaa muunsukupuolisen Eelian tarinaa. Eelia kokee hankaluuksia kotikaupungissaan, muuttaa pois, ja uudessa yhteisössään hän pystyy avautumaan uudella tavalla, saa ystäviä ja mahdollisuuden rakkauteen.

Sarjakuvia

Wolf Kankare – Miska Pähkinä

Suomeksi ja englanniksi kirjoitettu esikoisteos kertoo Miskasta, joka on määritetty syntymässä naiseksi mutta on elänyt jo viisi vuotta miehenä. Vaihto-oppilaana hän yrittää jälleen elää naisena. Sukupuoli-identiteetin häilyvyys ja ihmisten ymmärtämättömyys tuottaa ahdistusta.

Annukka Leppänen ja Katsu Kujala – Anopin unelma

Edesmenneeseen Z-lehteen piirtäneen Annukka Leppäsen esikoisalbumi Anopin unelma on lesbosarjakuvan eliittiä sisältäen hulvatonta huumoria.

Tiitu Takalo – Kehä

Takalon sarjakuvassa 16-vuotias nyrkkeilijätyttö Julia tutustuu salilla ikäiseensä Alexandraan. Heidän ystävyytensä syveneminen aiheuttaa hämmennystä. Lopulta he kohtaavat toisensa myös nyrkkeilykehässä.

Tom Of Finland – Kake ja Mike (toim. huom. näitä ei vielä löydy Kirjasammosta)

Touko Laaksonen lienee tunnetuin suomalainen sarjakuvataiteilija. Monesti hänen taiteestaan puhuttaessa ei tule esiin, miten hän on tehnyt kokonaisia sarjakuva-albumejakin, ja niitä löytyy erittäin huonosti myös kirjastoista. Tästä syystä teosten tiedot varmaankin ovat jääneet toistaiseksi viemättä myös Kirjasampoon.

Mattipekka Ratia – Nakki ja Tappi (toim. huom. ei vielä löydy Kirjasammosta)

Sarjakuvien täydentäminen palvelussamme on muutenkin vielä kesken, mutta Mattipekka Ratian Nakki ja Tappi -sarjakuva ansaitsee maininnan ensimmäisenä suomalaisena miesparin arjesta kertovana sarjakuvana. Se ilmestyi ensin Ilta-Sanomissa.

Runoutta

Teija Kortelainen – Elä katto taakses

Tämä runokokoelma vuodelta 2003 sisältää rankkoja ja murteellisia runoja, joissa ei-heteron toive voi olla jopa kuolema. Nuoren tytön välillä kivinen tie aikuisuuteen ja itsensä hyväksymiseen päättyy kuitenkin onnellisesti.

Petri Karhusalo (oik. Heikki Niska) – Miesten häät

Vuonna 1995 julkaistu kokoelma oli kenties ensimmäinen avoimesti homonäkökulmasta kirjoitettu runokokoelma Suomessa. Runot ovat epäsovinnaisen eroottisia ja uskonnollisia liikkuen maalla ja kaupungissa, arjessa ja unissa.

Näytelmiä

Pirkko Saisio – Homo

Saision "outojen ooppera" sai kantaesityksensä Suomen kansallisteatterissa 21.9.2011. Kansanedustaja, hänen puolisonsa ja heidän au-pairinsa törmäävät mm. Tom of Finlandiin, vanhojen homojen veljeskuntaan, muslimiin, joka on leikannut irti korvansa, menneisyyden vänrikkiin, William Shakespeareen ja seitsemään kääpiöön.

Viime vuosien kotimaisia romaaneja (vuosilta 2014-2021)

Tommi Kinnunen – Neljäntienristeys ja Lopotti

Vuoden 2014 suuri arvostelijoiden suosikki ja esikoisromaaniksi poikkeuksellisen myyntimenestyksen saavuttanut Neljäntienristeys kertoo erityisesti vahvoista naishahmoista. Eräänä tärkeänä juonikuviona kirjassa on kuitenkin myös naimisissa olevan miehen salattu halu toisiin miehiin. Neljäntienristeyksen itsenäinen jatko-osa Lopotti puolestaan kertoo edellä mainitun Onnin sokeasta tyttärestä Helenasta ja tämän homoseksuaalista veljenpojasta Tuomaksesta, jonka tarinaa kuvataan suomalaiselle kirjallisuudelle varsin tuoreella tavalla.

Pajtim Statovci – Kissani Jugoslavia, Tiranan sydän

Vuoden 2014 Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saaneessa Kissani Jugoslaviassa on maahanmuuttajuuden ja perhesuhteiden ohella yhtenä suurempana teemana mm. homoseksuaalisuus. Se kissakin teoksessa löytyy homobaarista! Statovcin toinen romaani Tiranan sydän kertoo pakolaisuudesta ja itsensä etsimisestä ympäri Eurooppaa, ja myös sukupuoli-identiteettien kirjo on kirjassa näkyvillä.

Antti Holma – Järjestäjä

Holman esikoisromaanissa puolestaan seikkaillaan kirjasto- ja teatterimaailmassa sekä tuskaillaan sukupuolista identiteettiä laajemminkin kuin seksuaalisesta suuntautumisesta käsin. Päähenkilö käy monesti mielessään läpi asioita, jotka yhdistää ns. tavallisena miehenä olemiseen. Ahtaaseen sukupuolirooliin on hankala mahtua.

Elias Koskimies – Ihmepoika

Ohjaajana tunnetun Elias Koskimiehen romaanissa käsitellään myös sukupuolista ulkopuolisuutta, kun päähenkilö tuntee olevansa hyvin erilainen poika maaseutukylässä Pohjanmaalla vuonna 1990. Unelmoida kuitenkin voi, esimerkiksi täysi-ikäisyydestä, matkasta New Yorkiin ja kansainvälisestä megatähteydestä. Isän kuolema varjostaa kirjan henkilöiden maailmaa myös vahvasti.

Maria Carole – Tulen tyttäriä

Romanttisessa fantasiakirjassa Naarni, joka on sotilas ja puoliksi jumala, puoliksi tavallinen nainen, rakastuu kohtaamaansa Emmaan. Heidän yhteiselonsa ei kuitenkaan ole helposti mahdollista.

Maija Haavisto – Sisimmäinen

Haaviston romaanissa päähenkilö on kolmekymppinen transsukupuolinen nainen. Toimittajana työskentelevä Inari aloittaa työt yhteiskunnallisessa naistenlehdessä ja päätyy tekemään juttua älykkäästä lampaasta, kun eläinsuojelujärjestö PETA:n Suomen osasto väittää pystyvänsä lukemaan eläinten ajatuksia...

Katri Lipson – Detroit

Jääkiekkomaailmassa valtavirrasta poikkeava seksuaalisuus on hankala asia edelleen. Yhdysvaltoihin sijoittuvassa romaanissa nuori Timothy halvaantuu ottelussa ja hänen ystävänsä Nathan ajautuu tämän jälkeen rappiolle. Miksi Timothy käänsi katseensa väärään suuntaan taklauksen lähestyessä? Sydäntäsärkevä romaani on vahvaa luettavaa.

Otto Lehtinen – Wurlitzer

Kevään 2016 esikoisromaanissa on päähahmoina kolme homomiestä sekä yksi transnainen ja tämän äiti. Henkilöt etsivät eri tavoin paikkaansa ja itseään, yrittävät selviytyä traumoista ja löytää elämäänsä jotain pysyvääkin, ehkä rakkautta, ehkä perhettä.

Leena Parkkinen – Säädyllinen ainesosa

Parkkinen kertoo mielenkiintoisessa romaanissaan lesbosuhteesta Helsingissä vuonna 1956. Perheellinen nainen tutustuu naapurissa asuvaan toiseen naiseen ja ystävyys syvenee. Pelko ja kätketyt viestit sävyttävät naisten elämää.

Kari Hukkila – Tuhat ja yksi

Esseemäisesti pohdiskelevassa teoksessa päähenkilön ystävä löytää Italiassa etiopialaisen paperittoman, ja näiden välille muodostuu erikoinen seksin sävyttämä riippuvuussuhde. Kirjassa puhutaan paljon myös filosofi Ludwig Wittgenstenista ja runoilija Gunnar Björlingistä, jotka olivat kumpikin homoseksuaaleja.

Hannele Mikaela Taivassalo – In transit

Liikkeellä olemista ja matkoja niin paikoissa kuin itsessäkin kuvaava runollisen kaunis romaani kuljettaa sivuhenkilönään Sem-nimistä miestä. Sem on mennyt aikanaan naimisiin ja alkanut isännöidä kotitaloa kuten on kuulunut, mutta intohimoa vaimoonsa hänellä ei koskaan ollut. Sem koki rakkautta ja seksuaalisuutta itselleen luontaisimmalla tavalla vain nuorena Tukholmassa.

Pekka Hiltunen – Onni

Hiltusen humoristisessa mutta tarkkanäköisessä romaanissa kerrotaan niin toimittajantyön murroksesta nykypäivänä kuin homoseksuaalien yhteisöstä Rovaniemellä 90-luvulla. Yksi kirjan näkökulmahenkilöistä on Tuulikki, joka toimi "homoemona" ja paikallisen Setan aktiivina aikana, jolloin homoseksuaaleilla ei vielä ollut parisuhteen virallistamisen mahdollisuutta ja kehotuskielto oli voimassa.

Annamari Marttinen – Korsetti

Lämminhenkisesti eläytyvässä romaanissa kerrotaan Paulista, joka jo lapsuudessa huomaa haluavansa pukeutua naisten vaatteisiin. Pauli on heteromies ja yrittää elää parisuhteissa naisten kanssa, mutta onko heistä ymmärtämään transvestiitin tarvetta itsensä ilmaisuun?

Tiina Tuppurainen – Kuvittelen sinut vierelleni

Autofiktiivinen romaani Helsingin lesboyhteisöstä 2000-luvun alussa kuvaa parisuhteita, eroja, bileitä, baareja ja normien ulkopuolista elämää.

Janne Saarakkala – Sen pituinen se

Yhden sukupolven tarina yhdenvertaisuuskamppailujen keskellä. Miten homomiesten elämä ja yhteiskunta heidän ympärillään on muuttunut viime vuosikymmeninä? Onko nuoruus pitkittynyt, ja miten paljon seksi ohjaa tekemisiä?

Laura Lehtola – Minä valitsin sinut

Lehtola kirjoittaa naisparin ja sateenkaariperheen arkielämästä, johon tulee yllättävä käänne pariskunnan toisen osapuolen rakastuessa uudelleen. Myös yhteiskunnallinen muutos sateenkaari-ihmisiin suhtautumisessa välittyy romaanista.

Niko Hallikainen – Kanjoni

Nuori homomies haaveilee suuria aloittaessaan suhteen vanhan tuttavansa kanssa, mutta suhde päättyy pian. Kertoja heittäytyy pitkiin webcam-sessioihin vaihtuvien miesten kanssa, kunnes kohtaa ruudulla tunnetun näyttelijän. Johtaako Hollywoodiin muuttokaan unelmien toteutumiseen, vai seuraavatko traumat sinnekin?

Miska Karhu: Nimeni on Alex

Romaani kertoo nuoren transmiehen Alexin katoamisesta ja läheisten reaktioista siihen. Samalla teos on transnuoren kasvutarina ja tuo myös näkyviin vanhemman vaikeuksia suhtautua lapsensa prosessiin.

Saara Metsäranta: Kuori, jossa kirjoitan

Alkoholisoitunut lesbonainen yrittää kirjoittaa monologia, mutta niin kirjaimet kuin elämäkin karkaavat toistuvasti hallinnasta. Romaanin tajunnanvirta on ruumiillista, kiihkeää ja humalaista. Entisen rakastetun kaipuu ja menneisyyden traumat nousevat pintaan.

Lastenkirjallisuus

Pääteemana homoseksuaalisuus ja/tai sateenkaariperheet

Minna Lindeberg – Aimo ja Unto

Aimo ja Unto ovat olleet pari jo kauan, vaikka ovatkin ihan erilaisia. Kun toinen kiukuttelee, on toisen keksittävä jotain hauskaa piristykseksi – sellaista on ystävyys.

Pija Lindenbaum – Pikku Litti ja lempparieno

Tommi-eno on Pikku-Litin ihan paras kaveri. Harmi kyllä enolla on uusi poikaystävä, joka vie enolta aivan liian paljon aikaa. Tekee mieli kiroilla. Mustasukkaisuus vaivaa Littiä, mutta onneksi siitä voi päästä eroon – ja saada uuden kaverin.

Tittamari Marttinen – Ikioma perheeni

Kuulla on kaksi äitiä, Kimillä kaksi isää. Yhdessä he muodostavat apilaperheen. Kumminsa Nikin kanssa Kuu voi jutella kaikista asioista. Monenlaiset perhemuodot tulevat luontevasti tutuiksi tässä lämminhenkisessä kirjassa.

Sateenkaariasiaa taustalla

Johanna Hulkko – Geoetsivät-sarja

Geokätköilyn ja salapoliisinhommien lisäksi sivujuonteena kulkee Raparperin isien seikkailut. Raparperilla on kaksi isää, koska hänellä ”kävi niin hyvä tuuri”. Pekka, se fiksumpi ja harkitsevampi, saa toppuutella isää, sitä hömppää tapausta, milloin liiallisuuksiin menevästä kasvissyönti-intoilusta, milloin karppaamisesta, kuntoilusta ja uskomushoitoihin hurahtamisesta.

Martin Widmark – Uimahallin arvoitus (ei vielä Kirjasammossa)

Uimavalvoja Katja on rakastunut kassaneiti Elina Aaltoon – ikävä kyllä toivottomasti, koska Elinan sydän sykkii vain uimahyppääjä Riku Kotkalle. Tilanne kääntyy kenties Katjan eduksi, kun Riku paljastuu lopussa huijariksi ja roistoksi.

Kuvakirjoja, joissa pohditaan erilaisia perhemuotoja

Mary Hoffman – Meidän ja muiden perheet (ei vielä Kirjasammossa)

Kirjassa on puoli sivua sateenkaariasiaa: yksi kuva ja lause ”Joillakin lapsilla on kaksi äitiä tai kaksi isää.”

Stéphanie Ledu & Stephanie Frattini – Suuri perhekirja (ei vielä Kirjasammossa)

Tiesitkö, että Itä-Afrikan mossi-heimossa lapsilla on monta äitiä? Himalajan zanskarilaisten luona lapsilla on taas monta isää.  Kirja esittelee perheitä ympäri maailman nyky- ja entisajoilta.
Pohdintaa: Suurin osa kirjasta käsittelee heteroperheitä. Sateenkaariasiaa on tässäkin kirjassa hyvin vähän. Esim. s. 6 ”Perhe vai ei?” määritellään perheeksi ”joukko maan asukkaita, joita yhdistää avioliitto, syntymä tai adoptio.” Perheitä ovat kuvien mukaan ydinperheet, uusperheet, lapsettomat (hetero-)pariskunnat, yksinhuoltajaperheet sekä lapsen adoptoineet heteroparit. Avoliitosta ei puhuta sanaakaan koko kirjassa, rekisteröity parisuhde mainitaan. ”Myös kaksi miestä tai naista on voinut rekisteröidä parisuhteensa maistraatissa vuodesta 2002 lähtien. Heidänkin pitää hankkia esteettömyystodistus ja kaksi todistajaa liitolleen.” s. 15. ”Suomessa homo- tai lesbopariskunnat eivät toistaiseksi voi adoptoida lapsia yhdessä, mutta rekisteröidyssä parisuhteessa perheen sisäinen adoptio on mahdollinen.” s. 18 Missään ei kuitenkaan selitetä, mitä ovat homot ja lesbot.

Todd Parr – Perhekirja

Kirjassa on yhdellä sivulla kuva ja teksti ”Perheessä voi olla kaksi äitiä tai kaksi isää.”

Pirkko Harainen – Emma ja erilainen perhe

Voiko lapsella olla kaksi äitiä tai isää? Emma miettii. Perheitä on hyvin monenlaisia. Millaisen oman perheen sinä haluaisit sitten, kun olet aikuinen?

Toisenlaista pojan mallia

Yleistä pohdintaa: kokonainen tyttökirjojen genre kertoo rasavilleistä poikatytöistä – onko poikana olemisen malli edelleen kapea? Onko hyväksytympää olla poikatyttö kuin tyttöpoika? Esimerkin vuoksi listassa on myös lastenromaani, jossa vaihdetaan rooleja: tyttö valehtelee olevansa poika.

Anneli Kanto – Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat

Tyttöjen tavarat ovat hienoja ja kauniita – ihan muuta kuin autot ja dinosaurukset. Pukuleikki muuttaa 4-vuotiaan Paavon ihanaksi Jasmine Kukkaseksi.

Leevi Lemmetty – Isän poika

Isähiiri toivoo pojastaan nyrkkeilijää, mutta hiiripoika on kiinnostunut baletista. Pelastuvatko hiiret häijyn kissan kynsistä nyrkein vain tanssien?

Pija Lindenbaum – Kenta ja Barbiet

Kenta on tosi hyvä jalkapallossa ja sotaleikeissä, mutta joskus on hyvä ottaa rauhallisesti. Tyttöjen kanssa olisi hauska leikkiä barbeilla ja pukeutua prinsessaksi, jos he vain huolivat Kentan mukaan.

Hellevi Salminen – Samuel ja Kekkosen puku

Samuel tykkää kukista ja näyttelemisestä ja leikkii mielellään tyttöjen kanssa. Koulussa muut pojat pitävät häntä tyttömäisenä mamona ja sulkevat hänet pois leikeistään. Ei ihme, ettei Samuel halua mennä kouluun. Juttelu isän ja mummun kanssa paljastaa, että kiusaajat voivat saada syitä vaikka mistä - sellaisistakin asioista, joita kiusattu ei edes ymmärrä.

David Walliams – Poika ja mekko

Dennis 12 vee asuu isänsä ja veljensä kanssa – ja kaipaa äitiään, josta muistaa ihanan keltaisen mekon. Löydettyään kulmakaupasta Voguen, jonka kannessa komeilee keltainen mekko, Dennis innostuu muodista. Koulun suosituin tyttö Lisa jakaa kiinnostuksen, ja kaksikko kehittelee pukuleikistä mainion kepposen.

Ulf Stark – Hömpät ja niuhot

12-vuotias Simone vaihtaa koulua. Ensimmäisenä koulupäivänä häntä luullaan pojaksi – eikä Simonella ole aikomustakaan korjata virhettä. Mutta sitten tulee urheilutunti ja aika riisua vaatteet…

Jacqueline Wilson – Veljeni Henrietta

Sara ja Henri pääsevät leirille, mahtavaa! Paitsi ei Henrin mielestä. Henri on tottunut kiusaamiseen, koska ei välitä jalkapallosta vaan näprää mieluummin kaikenlaista käsillään. Kiusaajat yllättyvät, kun saavat nähdä Henrin loistavat ompelutaidot.

Pohdintaa: Mielenkiintoista, että jalkapallosta innostunutta tyttöä ei kiusata ollenkaan.

Kirjalistaus ja -esittelyt: Tuomas Aitonurmi, lastenkirjojen esittelytekstit Leena Turunen