futurismi
Tyyppi
koulukunnat ja ajanjaksot
kuvaus
1910-20-luvulla vaikuttanut taidesuuntaus, jonka perusti italialainen runoilija Filippo Tommasso Marinetti. Marinetti julkaisi v. 1909 futurismin manifestin, uuden runouden ohjelman, jossa hän hyökkäsi pysähtynyttä kulttuuri-ilmapiiriä vastaan. Futurismi katsoi tulevaisuuteen: koneiden, urbanismin ja vauhdin aika vaati myös uutta ihmistä, jonka futuristit näkivät nietzscheläisen yli-ihmisen aggressiivisuudessa ja maskuliinisuudessa.
Futurismi laajeni yleiseurooppalaiseksi ilmiöksi ja ilmeni erilaisina ryhmittyminä. Esim. Venäjällä toimivat kubofuturistit ja egofuturistit. Kubofuturistien tavoitteena oli uudistaa runokieli vapaaksi leikiksi esikuvana kubismi ja ranskalainen dadaismi. Egofuturistit korostivat egoistista ja irrationaalista poetiikkaa ja runous nähtiin minuuden ilmaisuna.
Suomessa futurismin aatetta esitteli lähinnä Olavi Paavolainen teoksessaan Nykyaikaa etsimässä, samoin Paavolaisen ja Mika Waltarin kirjoittamassa Valtatiet-runokokoelmassa oli futuristisia piirteitä, koneiden ja vauhdin ylistystä. (Otavan kirjallisuustieto, s. 231)
Futurismi laajeni yleiseurooppalaiseksi ilmiöksi ja ilmeni erilaisina ryhmittyminä. Esim. Venäjällä toimivat kubofuturistit ja egofuturistit. Kubofuturistien tavoitteena oli uudistaa runokieli vapaaksi leikiksi esikuvana kubismi ja ranskalainen dadaismi. Egofuturistit korostivat egoistista ja irrationaalista poetiikkaa ja runous nähtiin minuuden ilmaisuna.
Suomessa futurismin aatetta esitteli lähinnä Olavi Paavolainen teoksessaan Nykyaikaa etsimässä, samoin Paavolaisen ja Mika Waltarin kirjoittamassa Valtatiet-runokokoelmassa oli futuristisia piirteitä, koneiden ja vauhdin ylistystä. (Otavan kirjallisuustieto, s. 231)