Kovanen, Ida
Elämäkertatietoa
Ida Kovanen on yksi lehtori Marja-Leena Koppisen kirjoittajaoppilaista. Kovanen on mukana Marja-Leena Koppisen toimittamissa Jyväskylän ikääntyvien yliopiston julkaisuissa ja muissa antologioissa. Kovanen on ollut yhteistyössä myös Matti Palmin ja Toivon Laakson kanssa osallistuessaan Hankasalmen 125-vuotisjuhlavuoden runoantologiaan Ikinahkaiset palkeet.
Kovasen runoja on julkaistu kirjojen lisäksi lehdissä, kuten esimerkiksi Eläkeliiton joululehdessä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa valssi ”Armisvesi” on Hankasalmen veteraanilaulajien albumilla Yhteinen taival. Runo ”Kotipiha Karjalassa” on sepitetty Karjalaisten juhlan 4.8.1996 merkeissä. Kotiseudun maisemat ja kotiseuturakkaus ovat aiheena runossa ”Kuuhankaveden laulu”.
Kokoelma Pieniä säkeitä – osana elämää on moniaineksinen ja täynnä eletyn tuomaa rikkautta ja viisautta. Runot viestivät iloa vuodenajoista, luonnon tapahtumista ja toisista ihmisistä. Hiihtoretki ja onkireissu ovat Kovasen aiheita siinä missä vaikutelmat pitemmiltäkin matkoilta. Kovanen kirjoittaa myös joulusta, ajan nopeasta riennosta ja kaikkea ohjaavasta kaitselmuksesta. Hän pohtii runoissaan ikääntymistä ja elämän arvoa.
Teatteriharrastus, Keski-Suomen kansanperinne ja Hankasalmen värikäs puheenparsi ovat innostaneet Ida Kovasta kirjoittamaan näytelmiä. Niissä on huumoria, hauskoja henkilöhahmoja ja nopeita käänteitä.
Katriina Kajannes
Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Invalidiliiton jäsen.
Eläkeliitto (johtokunnan jäsen).
Kaksi kautta kirkkovaltuustossa.
Harrastukset:
käsityöt, puutarhanhoito ja öljymaalaus.
Palkinnot:
Eläkeliiton ja sotaveteraanien myöntämät hopeamitalit.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Näytelmät:
Näytelmäkäsikirjoitukset.
Halla kävi ja raekuuro kulki 1996.
Onni, se potkii jo! 1997.
Rajapyykki kummittelee 1998.
Tohtorointia rakkauteen 1999 - 2000.
Henkilö kohtaista - joht, Hasseni.
Pian, pian, pika-avioliittoon 2001.
Antologiat:
Piennarpoluilta elämän tielle : Armis-antologia. [Vieno Kalliola] 1994.
Heilimon aikaan : Armisantologia II. [M-L Kalliola etc.] 1995.
Ikinahkaiset palkeet : Hankasalmen 125 vuotta -juhlavuoden runoantologia (valikoineet Matti Palm ja Toivo Laakso). Hankasalmen kunta 1997.
Ravistavaa elämää ja muita hupaisia juttuja (toim. Marja-Leena Koppinen). Jyväskylän ikääntyvien yliopiston antologiasarjan julkaisu 15. Jyväskylän kesäyliopisto 2002.
Halkopino kukkii : millaista on ikäihmisen hyvä elämä? (toim. Marja-Leena Koppinen). Jyväskylän ikääntyvien yliopiston antologiasarjan julkaisu 16. Jyväskylän kesäyliopisto 2002.
Muu tuotanto:
Sävellys ja sanat valssiin Armisvesi. Hankasalmen veteraanilaulajien albumilla Yhteinen taival 2000.
Runoja eri aikakauslehtiin mm. Eläkeliiton joululehteen
Näytelmäkäsikirjoitukset.
Halla kävi ja raekuuro kulki 1996.
Onni, se potkii jo! 1997.
Rajapyykki kummittelee 1998.
Tohtorointia rakkauteen 1999 - 2000.
Henkilö kohtaista - joht, Hasseni.
Pian, pian, pika-avioliittoon 2001.
Antologiat:
Piennarpoluilta elämän tielle : Armis-antologia. [Vieno Kalliola] 1994.
Heilimon aikaan : Armisantologia II. [M-L Kalliola etc.] 1995.
Ikinahkaiset palkeet : Hankasalmen 125 vuotta -juhlavuoden runoantologia (valikoineet Matti Palm ja Toivo Laakso). Hankasalmen kunta 1997.
Ravistavaa elämää ja muita hupaisia juttuja (toim. Marja-Leena Koppinen). Jyväskylän ikääntyvien yliopiston antologiasarjan julkaisu 15. Jyväskylän kesäyliopisto 2002.
Halkopino kukkii : millaista on ikäihmisen hyvä elämä? (toim. Marja-Leena Koppinen). Jyväskylän ikääntyvien yliopiston antologiasarjan julkaisu 16. Jyväskylän kesäyliopisto 2002.
Muu tuotanto:
Sävellys ja sanat valssiin Armisvesi. Hankasalmen veteraanilaulajien albumilla Yhteinen taival 2000.
Runoja eri aikakauslehtiin mm. Eläkeliiton joululehteen
Tekstinäyte
Ironiaa - hah haa
Hah - haa, näette vain kolhuni,
mustelmani.
Ettepäs tiedä: Kuin ikivihreitä on.
Milloin juhlat vietetään.
Syksy-itkut itketään.
Kevät huumat rampataan - nauretaan.
Salassa nuppu kukitetaan
mesimalja pohjaan juodaan,
Hah - haa, näette vain kolhuni,
mustelmani.
Ettepäs tiedä: Kuin ikivihreitä on.
Milloin juhlat vietetään.
Syksy-itkut itketään.
Kevät huumat rampataan - nauretaan.
Salassa nuppu kukitetaan
mesimalja pohjaan juodaan,
sen tuhannet sirpaleet
maailmalle viskataan.
Niistä pienimmät - kirkkaimmat
ystäville säilötään.
[Pieniä säkeitä - osana elämää, 1998}
maailmalle viskataan.
Niistä pienimmät - kirkkaimmat
ystäville säilötään.
[Pieniä säkeitä - osana elämää, 1998}