Kajannes, Katriina
Elämäkertatietoa
Katriina Kajannes o.s. Haapasalo
Ammatti: Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden opetus- ja tutkimustehtävissä ym. 1979-2007.
Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Jyväskylän Kalevalaisten Naisten jäsen.
Suomen Semiotiikan Seuran jäsen.
Jatunin Tarha ry jäsen.
Ammatti: Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden opetus- ja tutkimustehtävissä ym. 1979-2007.
Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Jyväskylän Kalevalaisten Naisten jäsen.
Suomen Semiotiikan Seuran jäsen.
Jatunin Tarha ry jäsen.
Keski-Suomen kulttuuriyhdistys puheenjohtaja.
Lassi Nummen seura puheenjohtaja.
Suomen sana puheenjohtaja.
Palkinnot:
Palkittu HY:ssa Katharsis ry:n kirjoituskilpailussa 1979.
"Tärkeintä elämässäni ovat ihmiset ja kirjat. Aleksis Kivi, Eero Tarasti, Paavo Haavikko, Harry Forsblom, Keijo Siekkinen, Sofokles ja Pindaros tulevat kirjailijoista mieleen ensimmäisinä, säveltäjistä Beethoven, Bach ja Mozart."
Harrastuksina kirjallisuus, taidemusiikki, lenkkeily ja luonto.
Lassi Nummen seura puheenjohtaja.
Suomen sana puheenjohtaja.
Palkinnot:
Palkittu HY:ssa Katharsis ry:n kirjoituskilpailussa 1979.
"Tärkeintä elämässäni ovat ihmiset ja kirjat. Aleksis Kivi, Eero Tarasti, Paavo Haavikko, Harry Forsblom, Keijo Siekkinen, Sofokles ja Pindaros tulevat kirjailijoista mieleen ensimmäisinä, säveltäjistä Beethoven, Bach ja Mozart."
Harrastuksina kirjallisuus, taidemusiikki, lenkkeily ja luonto.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Runoja antologiassa Kirjava huone. Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan opiskelijoiden aineyhdistys Katharsis ry: Julkaisuja. Helsinki 1979.
Laatikollinen runoja, kolmen kokoelman käsikirjoitus, satujen käsikirjoituksia.
1 Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in the Arts, 33. Jyväskylä 1990. 143 s.
2 Kauneuden jumalallinen totuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä. Jyväskylä 1994. [Tutkimustulokset ovat kahdessa Elsa Heporauta –kirjassa osin samat. Kirjojen painotukset eivät ole yhtäpitävät; analysoitu ja siteerattu aineisto (esim. Heporaudan sanomalehti-artikkelit) koostuu kummassakin kirjassa pääosin eri teksteistä. Kumpikin teos on siis oma kokonaisuutensa. Kauneuden jumalallisessa totuudessa on uutta erityisesti jakso Elämäntotuuden etsijä.] 177 s.
3 Kirjailija ja enkelit. Artikkeleita Lassi Nummesta. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 8. Jyväskylä 1995. 53 s.
4 ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”. Kognitioanalyyttinen tutkimus Lassi Nummen proosasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 662. Helsinki 1997. 288 s.
5 Keski-Suomen kirjallisuus. Elektroninen julkaisu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2000. http://www.finnica.fi
6 Intohimo näkemiseen. Lassi Nummen varhaislyriikan kognitiivinen tulkinta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 901. Helsinki 2003. 361 s.
TOIMITUSTYÖT:
Renessanssin taide. Television opetusohjelmasarjan oheismateriaali. Toim. Katriina Haapasalo. Jyväskylän yliopisto, Opetus-teknologian laitos, Julkaisuja l. Jyväskylä 1981. 122 s.
Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Toimituskunta: Jenny Lilja [– –] Katriina Haapasalo & alii. Kirjastopalvelu Oy. Loviisa 1986. 151 s.
Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989. 215 s.
Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998. 246 s.
Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000. 251 s.
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita Toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004. 303 s.
Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg. Helsinki: SKS 2004. 363 s.
PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista. Toim. Anna Helle & Katriina Kajannes. Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005. 195 s.
Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 300 sivua. 2008.
ARTIKKELEITA:
Kristus-aihelma Lassi Nummen tuotannossa. Vartija 3/1983, 93–101.
Antiikin tragediasta ja kirjailijakuvasta. Genesis 4/1984, 38-39.
Lassi Nummi. Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Loviisa 1986, 80–82.
Ihmisyhteyden teema Tito Collianderin tuotannossa. Ortodoksinen kulttuuri 3/1986, 89–93.
Opettajan ja oppilaan suhde Hermann Hessen romaaneissa. Katsaus 4/1986, 22–25.
Ari Ahola. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjasto-palvelu Oy. Hanko 1987, 9–13.
Leena Krohn. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjastopalvelu Oy. Hanko 1987, 46–50.
Taide ilon tuojana kirjallisuuden modernismissa. Katsaus 4/1987, 24–26.
Järnefeltiläisyyttä tavoittamassa. Katsaus 6/1987, 24–27.
Inhimillisen kasvun tie Matti Pulkkisen romaanissa. Katsaus 4/1988, 16–19.
Nainen ja työ Eeva Joenpellon Lohja-sarjassa. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 95–108.
Lukijalle. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 9.
Lassi Nummiko sovinnainen? Katsaus 1/1989, 28–29.
Volter Kilpi tuntevan ihmisen kuvaajana. Katsaus 3/1989, 16–19.
Eeva Joenpelto. Kindlers neues Literatur Lexikon 8. München 1990, 779–781. [Julkaisut 20–24 ovat saksankielisiä.]
Eeva-Liisa Manner. Kindlers neues Literatur Lexikon 11. München 1990, 92–95.
Lassi Nummi. Kindlers neues Literatur Lexikon 12. München 1991, 550 –552.
Matti Pulkkinen. Kindlers neues Literatur Lexikon 13. München 1991, 720–721.
Pentti Saarikoski. Kindlers neues Literatur Lexikon 14. München 1991, 527–530.
Metsäympäristö Lassi Nummen romaanissa Maisema. Takoja 2/1992, 11–12.
Elsa Heporauta ja joulu. Pirta 4/1992, 10–11.
Elina Pöykkö ja sadun maailma. Pirta 1/1993, 10–11.
Elsa Heporauta – "Sielu rikas, kaunis, kalevainen". Pirta 4/1993, 9–2.
Elsa Heporauta ja Jyväskylä. Päistäreet. Jyväskylä 1993, 4–5.
Lassi Nummi ja Kiina. Itä ja länsi. Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 6. Jyväskylä 1994, 122–141.
Toompean urkujen jylinä. Lassi Nummen virolaisaiheiset runot. Luule runosta. Lyriikan tutkimusta suomalais-virolaisin silmin. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 10. Jyväskylä 1996, 73–87.
’Pako todellisuuteen’. Lyyrinen proosa 1940-luvulla. 40-luku. Kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 700. Pieksämäki 1998, 111–122.
Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 61–76.
Esipuhe. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 9–13.
Lassi Nummi kirjailijana ja kynänkäyttäjänä. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998, 201–211.
Epäilijän uskontunnustus. Kognitiivinen näkökulma Lassi Nummen runouden Jumala-kuvaan. Vartija 3/1999, 89 – 94.
Suomenruotsalaista karelianismia. Ortodoksinen kulttuuri 5/1999, 139 –140.
Feminiinisen subjektin modernisaatio. Analyysia Helvi Hämäläisen, Sirkka Seljan ja Marja-Liisa Vartion 1950- ja 60-luvun lyriikasta. Taasleitud aeg. Eesti ja soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Kadonneen ajan arvoitus. Viron ja Suomen kirjallisuuden muuttuminen 1950- ja 1960-luvulla. Toim. Luule Epner & Pekka Lilja. Tartu ûlikooli Eesti kirjanduse oppetooli toimrtised, 2 . Tartu 2000, 221–232.
Ihminen, kieli ja kognitio. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 9–22.
Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 48–80.
Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän kanssa]. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 7–8.
Aalto-kirjakin voi olla hauska. Kulttuurintutkimus 4/2001, 56–58.
Anne Hänninen [kirjoitettu yhdessä Eeva Haverisen ja Venla Väisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 43ם51.
Elina Pöykkö. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 172–179.
Harri Tapper [kirjoitettu yhdessä Marjut Räisäsen kanssa ]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 258–268.
Harry Forsblom. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 10–21.
Jukka Komppa. [kirjoitettu yhdessä Mia Koistisen ja Marjut Räisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 86–96.
Kullervo Rainio. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 190–198.
Leo Kalervo. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 67-76.
Louna Lahti. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 115–122.
Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Helena Saariston kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 7-8.
Naisia ja miehiä Ylistalon tuvassa. Rappauksia. Esseitä kirjallisuudentutkimuksesta (toim. Outi Oja & al.). Jyväskylä: Atena Kustannus 2004, 141–152.
Runous pelastajana – ekspressionistisia piirteitä Uuno Kailaan runossa ”Me”. Runosta runoon. Suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki & Johanna Pentikäinen). Helsinki: WSOY 2004, 268–281, 365–366.
Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 240–266.
Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän ja Annika Waenerbergin kanssa]. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 7–12.
Henri Bromsin Paikan henki ja Eero Tarastin Professori Amfortasin salaisuus utopioina. PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista (toim. Anna Helle & Katriina Kajannes). Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005, 92–117.
Maskuliinisuutta rakentamassa ja purkamassa – suomalaissaksalaisten kirjallisuussuhteiden vuosikirjan teema. Arv. Hans Fromm & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra: Jahrbuck für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36/2004. Agricola 6.9.2005.
Poltettuja enkeleitä. Arv. Marjut Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjailijuuden metaforat Helvi Hämäläisen lyriikassa. Avain 1/2005, 92–95.
Elsa Heporauta, aikaansa edellä tänäänkin. Pirta 4/2005, 10–12.
”Rajaton, rannaton huomen!” Uuden synty Lassi Nummen lyyrisessä varhaistuotannossa. Suomalaisen modernin lyriikan synty. Juhlakirja 75-vuotiaalle Lassi Nummelle (toim. Osmo Pekonen). Kuopio: Snellman-instituutti 2005, 37–56.
Elsa Heporauta und ihre Bildungsideale. Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36. Mitteilungen aus der Deutschsche Bibliothek. Heraugeg. von Hans From & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra. Helsinki: Deutsche Bibliothek 2005, 222– 232.
Mystikko Lassi Nummi. Taite 3-4/2006, 16–19.
Jukka Komppa – Ranualta Jyväskylän kirjallisuuselämään. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.
Alli Kantola – oppia ikä kaikki. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.
Keijo Virtanen – elämän polkua. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.
Mies mustasta aukosta eli onko Suomessa postmodernismia? Tuli ja savu net, Poetiikka. [Sama] Agricola 11.3.2006.
Kirjallisuusmies Harry Forsblom. Taite 2/2006, 8–10.
Johannes Linnankoski – monena mies eläessään. Suomen mieli 1/2006, 8–10.
Saksankielisen runouden antologia – lehmusten ja keskistysleirien varjossa. Arv. Stefan Moster (toim.): Puiden lohtu. Agricola 24.1.2006.
J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2006. http://www.finnica.fi
Rezensionen: Puiden lohtu. [Saksan kielellä.] Deutsch-Finnische Rundschau 1/2006.
Lassi Nummi ja Maisema. Nuori voima 6/2006, 48–49.
Pikarijäkälän runoilija. Arv. Liisa Enwald: Pohjajään ilo. Helvi Juvosen runoudesta. Avain 4/2006, 90–92.
Työpaikkojen ’toinen sukupuoli’. Marja Kokko (toim.): Naisten kaupunki ja Päivi Lipponen (toim.): Akat aidan tekee, miehet käyvät mittaamassa. Agricola 2007.
Isänmaahan ja maailmaan. Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 223–234.
Lassi Nummi – porträtt av en diktare. [Björn Wallén och Katriina Kajannes.] Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 282–283.
Lassi Nummi luuletajana. [Merike Vardja ja Katriina Kajannes.] Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 289–290.
Lassi Nummi – portrait of a poet. [Liisa Hughes, Glen Hughes, and Katriina Kajannes.] Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 291–292.
The Written Space. Theories of Space as a Tool in Reading Hrotsvitha’s Dulcitius. The Interdiscplinary Middle Ages: Modern Approaches to Medieval History (ed. by Jesse Keskiaho & Elina Räsänen & Olga Timofeeva & Marko Lamberg). Cambridge Scholars Publishing 2008, 38–56.
Constructing a cult of a new humanity in expressionism – the case of Hagar Olsson. Kielen ja kulttuurin saloja. In honorem Pirjo Kukkonen 5.9.2009. Toim Ritva Hartama-Heinonen & Irma Sorvali & Eero Tarasti & Eila Tarasti. Acta Semiotica Fennica. Helsinki: Suomen Semiotiikan seura 2009, 89-99.
Possibilities of (mis)understanding. Eero Tarasti’s Le secret du professeur Amfortas as a semiotic novel. Communication: Understanding/Misunderstanding. Proceedings of the 9th Cogress of the IASS/AIS – Helsinki-Imatra: 11-17 June, 2007. 2. Ed. by Eero Tarasti. Acta Semiotica Finnica XXXIV. International Semiotics Institute & Semiotic Society of Finland, Imatra & Helsinki 2009, 676–685.
LISÄTIETOJA
Avustaja sekä kirja- ja konserttiarvostelija mm. seuraavissa lehdissä ja verkkojulkaisuissa:
• Katsaus,
• Ortodoksinen kulttuuri,
• Vartija,
• Pirta,
• Satakunnan Kansa,
• Vaasa,
• Finnica,
• Agricola,
• Jyväskylän kaupunginkirjaston www-sivut
Yllä lueteltujen artikkelien lisäksi 130 kirja-arvostelua.
Laatikollinen runoja, kolmen kokoelman käsikirjoitus, satujen käsikirjoituksia.
1 Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in the Arts, 33. Jyväskylä 1990. 143 s.
2 Kauneuden jumalallinen totuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä. Jyväskylä 1994. [Tutkimustulokset ovat kahdessa Elsa Heporauta –kirjassa osin samat. Kirjojen painotukset eivät ole yhtäpitävät; analysoitu ja siteerattu aineisto (esim. Heporaudan sanomalehti-artikkelit) koostuu kummassakin kirjassa pääosin eri teksteistä. Kumpikin teos on siis oma kokonaisuutensa. Kauneuden jumalallisessa totuudessa on uutta erityisesti jakso Elämäntotuuden etsijä.] 177 s.
3 Kirjailija ja enkelit. Artikkeleita Lassi Nummesta. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 8. Jyväskylä 1995. 53 s.
4 ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”. Kognitioanalyyttinen tutkimus Lassi Nummen proosasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 662. Helsinki 1997. 288 s.
5 Keski-Suomen kirjallisuus. Elektroninen julkaisu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2000. http://www.finnica.fi
6 Intohimo näkemiseen. Lassi Nummen varhaislyriikan kognitiivinen tulkinta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 901. Helsinki 2003. 361 s.
TOIMITUSTYÖT:
Renessanssin taide. Television opetusohjelmasarjan oheismateriaali. Toim. Katriina Haapasalo. Jyväskylän yliopisto, Opetus-teknologian laitos, Julkaisuja l. Jyväskylä 1981. 122 s.
Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Toimituskunta: Jenny Lilja [– –] Katriina Haapasalo & alii. Kirjastopalvelu Oy. Loviisa 1986. 151 s.
Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989. 215 s.
Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998. 246 s.
Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000. 251 s.
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita Toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004. 303 s.
Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg. Helsinki: SKS 2004. 363 s.
PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista. Toim. Anna Helle & Katriina Kajannes. Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005. 195 s.
Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 300 sivua. 2008.
ARTIKKELEITA:
Kristus-aihelma Lassi Nummen tuotannossa. Vartija 3/1983, 93–101.
Antiikin tragediasta ja kirjailijakuvasta. Genesis 4/1984, 38-39.
Lassi Nummi. Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Loviisa 1986, 80–82.
Ihmisyhteyden teema Tito Collianderin tuotannossa. Ortodoksinen kulttuuri 3/1986, 89–93.
Opettajan ja oppilaan suhde Hermann Hessen romaaneissa. Katsaus 4/1986, 22–25.
Ari Ahola. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjasto-palvelu Oy. Hanko 1987, 9–13.
Leena Krohn. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjastopalvelu Oy. Hanko 1987, 46–50.
Taide ilon tuojana kirjallisuuden modernismissa. Katsaus 4/1987, 24–26.
Järnefeltiläisyyttä tavoittamassa. Katsaus 6/1987, 24–27.
Inhimillisen kasvun tie Matti Pulkkisen romaanissa. Katsaus 4/1988, 16–19.
Nainen ja työ Eeva Joenpellon Lohja-sarjassa. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 95–108.
Lukijalle. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 9.
Lassi Nummiko sovinnainen? Katsaus 1/1989, 28–29.
Volter Kilpi tuntevan ihmisen kuvaajana. Katsaus 3/1989, 16–19.
Eeva Joenpelto. Kindlers neues Literatur Lexikon 8. München 1990, 779–781. [Julkaisut 20–24 ovat saksankielisiä.]
Eeva-Liisa Manner. Kindlers neues Literatur Lexikon 11. München 1990, 92–95.
Lassi Nummi. Kindlers neues Literatur Lexikon 12. München 1991, 550 –552.
Matti Pulkkinen. Kindlers neues Literatur Lexikon 13. München 1991, 720–721.
Pentti Saarikoski. Kindlers neues Literatur Lexikon 14. München 1991, 527–530.
Metsäympäristö Lassi Nummen romaanissa Maisema. Takoja 2/1992, 11–12.
Elsa Heporauta ja joulu. Pirta 4/1992, 10–11.
Elina Pöykkö ja sadun maailma. Pirta 1/1993, 10–11.
Elsa Heporauta – "Sielu rikas, kaunis, kalevainen". Pirta 4/1993, 9–2.
Elsa Heporauta ja Jyväskylä. Päistäreet. Jyväskylä 1993, 4–5.
Lassi Nummi ja Kiina. Itä ja länsi. Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 6. Jyväskylä 1994, 122–141.
Toompean urkujen jylinä. Lassi Nummen virolaisaiheiset runot. Luule runosta. Lyriikan tutkimusta suomalais-virolaisin silmin. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 10. Jyväskylä 1996, 73–87.
’Pako todellisuuteen’. Lyyrinen proosa 1940-luvulla. 40-luku. Kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 700. Pieksämäki 1998, 111–122.
Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 61–76.
Esipuhe. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 9–13.
Lassi Nummi kirjailijana ja kynänkäyttäjänä. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998, 201–211.
Epäilijän uskontunnustus. Kognitiivinen näkökulma Lassi Nummen runouden Jumala-kuvaan. Vartija 3/1999, 89 – 94.
Suomenruotsalaista karelianismia. Ortodoksinen kulttuuri 5/1999, 139 –140.
Feminiinisen subjektin modernisaatio. Analyysia Helvi Hämäläisen, Sirkka Seljan ja Marja-Liisa Vartion 1950- ja 60-luvun lyriikasta. Taasleitud aeg. Eesti ja soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Kadonneen ajan arvoitus. Viron ja Suomen kirjallisuuden muuttuminen 1950- ja 1960-luvulla. Toim. Luule Epner & Pekka Lilja. Tartu ûlikooli Eesti kirjanduse oppetooli toimrtised, 2 . Tartu 2000, 221–232.
Ihminen, kieli ja kognitio. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 9–22.
Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 48–80.
Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän kanssa]. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 7–8.
Aalto-kirjakin voi olla hauska. Kulttuurintutkimus 4/2001, 56–58.
Anne Hänninen [kirjoitettu yhdessä Eeva Haverisen ja Venla Väisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 43ם51.
Elina Pöykkö. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 172–179.
Harri Tapper [kirjoitettu yhdessä Marjut Räisäsen kanssa ]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 258–268.
Harry Forsblom. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 10–21.
Jukka Komppa. [kirjoitettu yhdessä Mia Koistisen ja Marjut Räisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 86–96.
Kullervo Rainio. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 190–198.
Leo Kalervo. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 67-76.
Louna Lahti. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 115–122.
Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Helena Saariston kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 7-8.
Naisia ja miehiä Ylistalon tuvassa. Rappauksia. Esseitä kirjallisuudentutkimuksesta (toim. Outi Oja & al.). Jyväskylä: Atena Kustannus 2004, 141–152.
Runous pelastajana – ekspressionistisia piirteitä Uuno Kailaan runossa ”Me”. Runosta runoon. Suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki & Johanna Pentikäinen). Helsinki: WSOY 2004, 268–281, 365–366.
Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 240–266.
Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän ja Annika Waenerbergin kanssa]. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 7–12.
Henri Bromsin Paikan henki ja Eero Tarastin Professori Amfortasin salaisuus utopioina. PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista (toim. Anna Helle & Katriina Kajannes). Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005, 92–117.
Maskuliinisuutta rakentamassa ja purkamassa – suomalaissaksalaisten kirjallisuussuhteiden vuosikirjan teema. Arv. Hans Fromm & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra: Jahrbuck für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36/2004. Agricola 6.9.2005.
Poltettuja enkeleitä. Arv. Marjut Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjailijuuden metaforat Helvi Hämäläisen lyriikassa. Avain 1/2005, 92–95.
Elsa Heporauta, aikaansa edellä tänäänkin. Pirta 4/2005, 10–12.
”Rajaton, rannaton huomen!” Uuden synty Lassi Nummen lyyrisessä varhaistuotannossa. Suomalaisen modernin lyriikan synty. Juhlakirja 75-vuotiaalle Lassi Nummelle (toim. Osmo Pekonen). Kuopio: Snellman-instituutti 2005, 37–56.
Elsa Heporauta und ihre Bildungsideale. Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36. Mitteilungen aus der Deutschsche Bibliothek. Heraugeg. von Hans From & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra. Helsinki: Deutsche Bibliothek 2005, 222– 232.
Mystikko Lassi Nummi. Taite 3-4/2006, 16–19.
Jukka Komppa – Ranualta Jyväskylän kirjallisuuselämään. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.
Alli Kantola – oppia ikä kaikki. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.
Keijo Virtanen – elämän polkua. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.
Mies mustasta aukosta eli onko Suomessa postmodernismia? Tuli ja savu net, Poetiikka. [Sama] Agricola 11.3.2006.
Kirjallisuusmies Harry Forsblom. Taite 2/2006, 8–10.
Johannes Linnankoski – monena mies eläessään. Suomen mieli 1/2006, 8–10.
Saksankielisen runouden antologia – lehmusten ja keskistysleirien varjossa. Arv. Stefan Moster (toim.): Puiden lohtu. Agricola 24.1.2006.
J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2006. http://www.finnica.fi
Rezensionen: Puiden lohtu. [Saksan kielellä.] Deutsch-Finnische Rundschau 1/2006.
Lassi Nummi ja Maisema. Nuori voima 6/2006, 48–49.
Pikarijäkälän runoilija. Arv. Liisa Enwald: Pohjajään ilo. Helvi Juvosen runoudesta. Avain 4/2006, 90–92.
Työpaikkojen ’toinen sukupuoli’. Marja Kokko (toim.): Naisten kaupunki ja Päivi Lipponen (toim.): Akat aidan tekee, miehet käyvät mittaamassa. Agricola 2007.
Isänmaahan ja maailmaan. Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 223–234.
Lassi Nummi – porträtt av en diktare. [Björn Wallén och Katriina Kajannes.] Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 282–283.
Lassi Nummi luuletajana. [Merike Vardja ja Katriina Kajannes.] Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 289–290.
Lassi Nummi – portrait of a poet. [Liisa Hughes, Glen Hughes, and Katriina Kajannes.] Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 291–292.
The Written Space. Theories of Space as a Tool in Reading Hrotsvitha’s Dulcitius. The Interdiscplinary Middle Ages: Modern Approaches to Medieval History (ed. by Jesse Keskiaho & Elina Räsänen & Olga Timofeeva & Marko Lamberg). Cambridge Scholars Publishing 2008, 38–56.
Constructing a cult of a new humanity in expressionism – the case of Hagar Olsson. Kielen ja kulttuurin saloja. In honorem Pirjo Kukkonen 5.9.2009. Toim Ritva Hartama-Heinonen & Irma Sorvali & Eero Tarasti & Eila Tarasti. Acta Semiotica Fennica. Helsinki: Suomen Semiotiikan seura 2009, 89-99.
Possibilities of (mis)understanding. Eero Tarasti’s Le secret du professeur Amfortas as a semiotic novel. Communication: Understanding/Misunderstanding. Proceedings of the 9th Cogress of the IASS/AIS – Helsinki-Imatra: 11-17 June, 2007. 2. Ed. by Eero Tarasti. Acta Semiotica Finnica XXXIV. International Semiotics Institute & Semiotic Society of Finland, Imatra & Helsinki 2009, 676–685.
LISÄTIETOJA
Avustaja sekä kirja- ja konserttiarvostelija mm. seuraavissa lehdissä ja verkkojulkaisuissa:
• Katsaus,
• Ortodoksinen kulttuuri,
• Vartija,
• Pirta,
• Satakunnan Kansa,
• Vaasa,
• Finnica,
• Agricola,
• Jyväskylän kaupunginkirjaston www-sivut
Yllä lueteltujen artikkelien lisäksi 130 kirja-arvostelua.
Tekstinäyte
Rakastavaiset, Jumalan leijat,
nousevat vuorotuulien mukana
hänen ohjastuksessaan.
Niin kuin hän sanoo heille,
he ovat tähtien kaltailla, loistavat:
aurinko luomisen omenapuihin.
Heiltä ei maailmaa saa kirjoittamattomaksi.
[Kirjava huone, Katharsis 1979, s. 26]
nousevat vuorotuulien mukana
hänen ohjastuksessaan.
Niin kuin hän sanoo heille,
he ovat tähtien kaltailla, loistavat:
aurinko luomisen omenapuihin.
Heiltä ei maailmaa saa kirjoittamattomaksi.
[Kirjava huone, Katharsis 1979, s. 26]