Lehtinen, Erkki
Elämäkertatietoa
Erkki Lehtinen on Suomen historian professori emeritus, joka työskenteli Jyväskylän yliopistossa. Tieteellisten tekstien ja tietokirjojen ohessa häneltä on ilmestynyt runokokoelmia. Lisäksi hän on kirjoittanut päivälehtiin, ollut Työläisopiskelija-lehden kirja-arvostelija ja julkaissut Satakuntalainen-lehdessä pakinoita ja runoja.
Lyyrikkona Lehtinen hallitsee runomitat ja riimittelyn. Osa runoista on laulullisia, osa suppeita, vapaamittaisia mietelmärunoja. Lehtinen käyttää taitavasti paradoksia, ironiaa, alkusointua, säkeenylitystä ja toistoa. Huumori ja sanaleikit ryydittävät runoja: ”Tyhjensivät kukkaroni. / Verkkaan tarpoo rukka koni.”
Pohtiva, kuunteleva ote on Lehtiselle luontainen, ja hän kiteyttää sanottavansa hyvin. Tiiviys ja rytmin kaari osoittavat yhdessä muiden asioiden kanssa, että Otto Manninen, Juhani Siljo ja Uuno Kailas kuuluvat Lehtisen lyriikan kummeihin.
Runoissa esiintyy rinnan historian, filosofian ja antiikin kirjallisuuden käsitteitä. Menneisyyden läsnäolo nykyisyydessä osoitetaan mm. luonnonkuvien ja yksilöhistorian avulla. Länsimaisen kulttuurin kestävimmät saavutukset ovat totta runon nyt-hetkessä.
Esikoinen Tänä iltana sade kuin viini on anakronistinen ilmestys vuonna 1995: sen runoissa elää perinteisen lyriikan virta. Monet runot saavat kuvansa luonnosta, ja mukana on eläinrunoja. Aiheet ja ote ovat kirjassa samantapaiset kuin Mannisella.
Pekka Kostiaisen laulusarja Tänä iltana sade kuin viini sai ensiesityksensä opetusministeriön järjestämässä EU-maiden korkeakoulupolitiikan pääjohtajien tapaamisessa. Jyväskylän yliopistossa toimineiden Lehtisen ja Kostiaisen teos juhlisti siten oman yliopiston huipputapahtumaa.
Mistä kotimaani löydän koordinaatit ottaa säkeitten säikeitä kansanrunoista ja antiikista, ja perimmäinen elämänviisaus kiteytyy sanaparissa ”kaikki virtaa”. Vastakohdat elävät lähekkäin maailmassa ja runossa, kuten luonnon elinvoima ja luonnon saastuminen.
Suostuuko suvantoon virta on runokokoelman asuun puettu nykyaikainen eepos. Se rinnastuu ihmisen osan pohdintana Homeroksen teksteihin ja Gilgamesh-eepokseen, josta teoksessa onkin sanastoa, nimiä ja kuvastoa.
Erkki Lehtinen on oppinut ja pohdiskeleva lyyrikko, joka on luonut teoksiinsa persoonallisen runomuodon ja ilmaisun.
Katriina Kajannes
Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Suomen Historiallinen Seura tutkijajäsen.
Suomalainen Tiedeakatemia jäsen.
Palkinnot:
Satakuntalaisen osakunnan kulttuuripalkinto 1955.
Lyyrikkona Lehtinen hallitsee runomitat ja riimittelyn. Osa runoista on laulullisia, osa suppeita, vapaamittaisia mietelmärunoja. Lehtinen käyttää taitavasti paradoksia, ironiaa, alkusointua, säkeenylitystä ja toistoa. Huumori ja sanaleikit ryydittävät runoja: ”Tyhjensivät kukkaroni. / Verkkaan tarpoo rukka koni.”
Pohtiva, kuunteleva ote on Lehtiselle luontainen, ja hän kiteyttää sanottavansa hyvin. Tiiviys ja rytmin kaari osoittavat yhdessä muiden asioiden kanssa, että Otto Manninen, Juhani Siljo ja Uuno Kailas kuuluvat Lehtisen lyriikan kummeihin.
Runoissa esiintyy rinnan historian, filosofian ja antiikin kirjallisuuden käsitteitä. Menneisyyden läsnäolo nykyisyydessä osoitetaan mm. luonnonkuvien ja yksilöhistorian avulla. Länsimaisen kulttuurin kestävimmät saavutukset ovat totta runon nyt-hetkessä.
Esikoinen Tänä iltana sade kuin viini on anakronistinen ilmestys vuonna 1995: sen runoissa elää perinteisen lyriikan virta. Monet runot saavat kuvansa luonnosta, ja mukana on eläinrunoja. Aiheet ja ote ovat kirjassa samantapaiset kuin Mannisella.
Pekka Kostiaisen laulusarja Tänä iltana sade kuin viini sai ensiesityksensä opetusministeriön järjestämässä EU-maiden korkeakoulupolitiikan pääjohtajien tapaamisessa. Jyväskylän yliopistossa toimineiden Lehtisen ja Kostiaisen teos juhlisti siten oman yliopiston huipputapahtumaa.
Mistä kotimaani löydän koordinaatit ottaa säkeitten säikeitä kansanrunoista ja antiikista, ja perimmäinen elämänviisaus kiteytyy sanaparissa ”kaikki virtaa”. Vastakohdat elävät lähekkäin maailmassa ja runossa, kuten luonnon elinvoima ja luonnon saastuminen.
Suostuuko suvantoon virta on runokokoelman asuun puettu nykyaikainen eepos. Se rinnastuu ihmisen osan pohdintana Homeroksen teksteihin ja Gilgamesh-eepokseen, josta teoksessa onkin sanastoa, nimiä ja kuvastoa.
Erkki Lehtinen on oppinut ja pohdiskeleva lyyrikko, joka on luonut teoksiinsa persoonallisen runomuodon ja ilmaisun.
Katriina Kajannes
Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Suomen Historiallinen Seura tutkijajäsen.
Suomalainen Tiedeakatemia jäsen.
Palkinnot:
Satakuntalaisen osakunnan kulttuuripalkinto 1955.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tietokirjallisuus:
Hallituksen yhtenäistämispolitiikka Suomessa 1600-luvulla (1600-n. 1680). Historiallisia tutkimuksia 60. Suomen historiallinen seura 1961. Väitöskirja.
Osio Asutuskaudelta Suomen sotaan teoksessa Erkki Lehtinen & Ville Luho, Lapuan historia 1 : Esihistoriallisesta ajasta Suomen sotaan. Lapuan kunta ja seurakunta 1963.
Hallituksen yhtenäistämispolitiikka Suomessa 1600-luvulla (1600-n. 1680). Historiallisia tutkimuksia 60. Suomen historiallinen seura 1961. Väitöskirja.
Osio Asutuskaudelta Suomen sotaan teoksessa Erkki Lehtinen & Ville Luho, Lapuan historia 1 : Esihistoriallisesta ajasta Suomen sotaan. Lapuan kunta ja seurakunta 1963.
Osio Keskiajalta 1860-luvulle teoksessa Kalevi Virkkala, Aarne Kopisto & Erkki Lehtinen, Suur-Ulvilan historia 1. [Kunnat] 1967.
Suomen varhaishistorian ja ristiretkikauden kuvasta uskonpuhdistus- ja suurvalta-aikana. Historiallisia tutkimuksia 75. Suomen historiallinen seura 1969.
Sisälle pyhyyksiis : Lapuan pääkirkkojen vaiheita. Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan julkaisutoimikunta 1977.
Kuopion isänmaallisen seuran perustamisen ja perustajien vaiheita. [Kuopion kaupunki] 1983.
Lapuan historia 2 : Suomen sodasta pitäjäkauden loppuun. [Lapuan kaupunki] 1984.
Osio Lauttakylän yhteiskoulun - Lauttakylän lukion vaiheet teoksessa Lauttakylän yhteiskoulu - Lauttakylän lukio 1909 - 1984. [Huittisten kaupunki] 1984.
Sitä kuusta kuuleminen... : Kuopion isänmaallisen seuran historia 1883 - 2000 (Esa Ruuskasen kanssa). Aarni 20. [Kuopion isänmaallinen seura] 2000.
Lisäksi lukuisia artikkeleita tieteellisiin aikakausjulkaisuihin.
Muu tuotanto:
Pakinoita ja runoja Satakuntalainen -lehteen vuosina 1951 - 1956.
Kirjallisuusarvosteluja Työläisopiskelija -lehteen vuosina 1955 - 1961.
Sekalaisia kirjoituksia viikko- ja päivälehtiin.
Suomen varhaishistorian ja ristiretkikauden kuvasta uskonpuhdistus- ja suurvalta-aikana. Historiallisia tutkimuksia 75. Suomen historiallinen seura 1969.
Sisälle pyhyyksiis : Lapuan pääkirkkojen vaiheita. Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan julkaisutoimikunta 1977.
Kuopion isänmaallisen seuran perustamisen ja perustajien vaiheita. [Kuopion kaupunki] 1983.
Lapuan historia 2 : Suomen sodasta pitäjäkauden loppuun. [Lapuan kaupunki] 1984.
Osio Lauttakylän yhteiskoulun - Lauttakylän lukion vaiheet teoksessa Lauttakylän yhteiskoulu - Lauttakylän lukio 1909 - 1984. [Huittisten kaupunki] 1984.
Sitä kuusta kuuleminen... : Kuopion isänmaallisen seuran historia 1883 - 2000 (Esa Ruuskasen kanssa). Aarni 20. [Kuopion isänmaallinen seura] 2000.
Lisäksi lukuisia artikkeleita tieteellisiin aikakausjulkaisuihin.
Muu tuotanto:
Pakinoita ja runoja Satakuntalainen -lehteen vuosina 1951 - 1956.
Kirjallisuusarvosteluja Työläisopiskelija -lehteen vuosina 1955 - 1961.
Sekalaisia kirjoituksia viikko- ja päivälehtiin.