Mårtenson, Gunnar
Elämäkertatietoa
Gunnar Mårtenson oli porvoolaissyntyinen toimittaja ja kirjailija, jonka kirjallinen tuotanto on laaja niin sisällöltään kuin määrältäänkin. Journalistin työnsä ohella hän kirjoitti pakinoita, esseitä ja vanhaa suomalaista taidekäsityötä käsitteleviä teoksia sekä (tilauksesta) joitakin historiikkejä. Kirjallinen tuotanto kokonaisuudessaan liittyy suurelta osin Porvooseen ja sen historiaan sekä kansallisrunoilija J. L. Runebergiin. J. O. Tallqvistin mukaan Mårtensonin suuri tuotanto oli osoitus kirjailijan innokkaasta tutkijamielestä, väsymättömästä työstä ja monipuolisista humanistisista kiinnostuksenkohteista.
Gunnar Gustaf Mårtenson syntyi 10. elokuuta 1907 Porvoon maalaiskunnassa kansakoulunopettaja Hjalmar Mårtensonille ja tämän vaimolle Ellen Forsströmille. Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon lyseosta 1926, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1931 ja sai filosofian maisterin arvon 1932. Hän meni naimisiin Dorrit Naemi Elmgrenin kanssa vuonna 1934. Valmistumisensa jälkeen Mårtenson toimi eri sanomalehdissä toimittajana vuosina 1927-36, mm. Västra Nylandissa 1934 ja päätoimittajana Wiborgs Nyheterissä 1935-36. Jokapäiväinen työ vei Mårtensonin ajan niin, ettei hän koskaan päässyt tekemään suunnittelemaansa väitöskirjaa. Toteutumattoman väitöksen aihekin olisi ollut valmiina: Mårtenson halusi tehdä poikkitieteellisen tutkimuksen Saarijärvestä sellaisena kuin se heijastuu Runebergin kokemusmaailmassa ja runoissa ja sellaisena kuin se on todellisuudessa.
1936 Mårtenson siirtyi toimitussihteeriksi Suomen Tietotoimistoon, jossa hänet ylennettiin ruotsinkielisen osaston toimituspäälliköksi 1952. Tästä tehtävästä Mårtenson jäi myös eläkkeelle kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Muiden töidensä ohella Mårtenson toimi useita vuosia (1945-58) luottamustehtävässä Finlands svenska publicistförbundissa sekä hallituksen jäsenenä että varapuheenjohtajana ja toimitti lisäksi yhdistyksen joululehteä Luciferia 1943-1959.
Kirjatuotantonsa esikoisteoksen Fru Astenii värdshus Mårtenson julkaisi 1942. Se kuvasi Runebergin ajan Porvoota ja ihmisiä, kuten monet muutkin Mårtensonin myöhemmin ilmestyneet teokset.
Mårtenson teki useita vuosia pakinoita mm. Hufvudstadsbladetiin nimimerkillä Tuus. Muita hänen käyttämiään nimimerkkejä olivat Game & Tuus, Tuus & Game sekä Tuus och Game. Mårtensonin myöhempiä pakinoita on julkaistu kokoelmina, mm. Vid närmare eftertanke (1946) ja Med anledning av (1961). Huvudstadsbladetin kriitikoiden mukaan Mårtenson oli taitava pakinoitsija, joka kirjoitti mm. sota-ajan pienistä huolista ja kiukunaiheista harmittoman huuliveikon äänenpainolla ja tunsi pikkukaupungin elämänmenon kuin omat taskunsa irvien siitä hyväntuulisesti ja joskus hieman ilkeästikin.
Mårtenson kirjoitti useita kulttuurihistoriallisia esseitä, mm. Skimmer och skuggspel (1957) ja En själ att dansa med (1973). Hänen intohimonsa ja esseidensä erikoisalue oli kuitenkin porvoolainen runoilija J.L. Runeberg ja tämän elämä, jonka hän tunsi kehdosta hautaan. Mårtensonia kiinnosti erityisesti runoilija sellaisena kuin hän oli arkielämässään. Hän myös mm. pohti eräässä Runebergiä käsittelevässä esseessään, oliko kirjailijan oikea syntymäpäivä 7. helmikuuta 1804 (eikä 5. helmikuuta). Runebergiä hän on käsitellyt mm. esseekokoelmissa Fader Runeberg och andra essäer ja Lectoren Runeberg och andra essäer.
Kiinnostuksensa vanhaa käsityötaitoa kohtaan Mårtenson osoitti tuottamalla kirjailijan urallaan useita vanhaa suomalaista käsityötä ja muotoilua koskevia teoksia, mm. Hopeakirja (1966), Gammalt glas (1966), Vårt gamla tenn (1967) ja Gammalt husgeråd (1968).
Historiikit, jotka Mårtenson kirjoitti, olivat tilaustöitä. Niitä syntyi mm. Svenska klubbenista, Suomen Tietotoimistosta, Porvoon Vanhasta Apteekista ja Sinebrychoffin panimosta. Mårtenson toimitti Borgåbladetin 100-vuotisjuhlanumeron ja esiintyi julkaisussa myös kommentaattorina. Tässä tehtävässä hän saattoi hyödyntää mieliharrastustaan eli kiinnostustaan vanhoihin lehtiin, jotka hänen mukaansa tarjosivat hänelle pakopaikan arkipäivän kiireestä ajankohtaisuuksineen ja uutisineen.
Gunnar Mårtenson kuoli Helsingissä 21.4.1975. J. O. Tallqvist tarkastelee Gunnar Mårtensonin muistokirjoituksessa tämän tuotantoa kokonaisuutena ja kiittää sen vaihtelevaa sisältöä sekä kirjailijan ilmaisun leimallisen persoonallista tyyliä, joka syntyi tämän eläytymisestä, taidosta, humoristisuudesta ja sivistyneisyydestä.
teksti: Heidi Ådahl
Lähteet:
Borgåbladet 22.4.1975
Huvudstadsbladet 8.2.1944
Huvudstadsbladet 27.12.1948
Suomen kirjailijat = Finlands författare 1917-44. - 1981. 285.
Tallqvist, J. O.: Gunnar Mårtenson. Svenska folkskolans vänners kalender. - 1975. 101-103.
Uppslagsverket Finland 2. K-R. - 1983. 385.
Gunnar Gustaf Mårtenson syntyi 10. elokuuta 1907 Porvoon maalaiskunnassa kansakoulunopettaja Hjalmar Mårtensonille ja tämän vaimolle Ellen Forsströmille. Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon lyseosta 1926, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1931 ja sai filosofian maisterin arvon 1932. Hän meni naimisiin Dorrit Naemi Elmgrenin kanssa vuonna 1934. Valmistumisensa jälkeen Mårtenson toimi eri sanomalehdissä toimittajana vuosina 1927-36, mm. Västra Nylandissa 1934 ja päätoimittajana Wiborgs Nyheterissä 1935-36. Jokapäiväinen työ vei Mårtensonin ajan niin, ettei hän koskaan päässyt tekemään suunnittelemaansa väitöskirjaa. Toteutumattoman väitöksen aihekin olisi ollut valmiina: Mårtenson halusi tehdä poikkitieteellisen tutkimuksen Saarijärvestä sellaisena kuin se heijastuu Runebergin kokemusmaailmassa ja runoissa ja sellaisena kuin se on todellisuudessa.
1936 Mårtenson siirtyi toimitussihteeriksi Suomen Tietotoimistoon, jossa hänet ylennettiin ruotsinkielisen osaston toimituspäälliköksi 1952. Tästä tehtävästä Mårtenson jäi myös eläkkeelle kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Muiden töidensä ohella Mårtenson toimi useita vuosia (1945-58) luottamustehtävässä Finlands svenska publicistförbundissa sekä hallituksen jäsenenä että varapuheenjohtajana ja toimitti lisäksi yhdistyksen joululehteä Luciferia 1943-1959.
Kirjatuotantonsa esikoisteoksen Fru Astenii värdshus Mårtenson julkaisi 1942. Se kuvasi Runebergin ajan Porvoota ja ihmisiä, kuten monet muutkin Mårtensonin myöhemmin ilmestyneet teokset.
Mårtenson teki useita vuosia pakinoita mm. Hufvudstadsbladetiin nimimerkillä Tuus. Muita hänen käyttämiään nimimerkkejä olivat Game & Tuus, Tuus & Game sekä Tuus och Game. Mårtensonin myöhempiä pakinoita on julkaistu kokoelmina, mm. Vid närmare eftertanke (1946) ja Med anledning av (1961). Huvudstadsbladetin kriitikoiden mukaan Mårtenson oli taitava pakinoitsija, joka kirjoitti mm. sota-ajan pienistä huolista ja kiukunaiheista harmittoman huuliveikon äänenpainolla ja tunsi pikkukaupungin elämänmenon kuin omat taskunsa irvien siitä hyväntuulisesti ja joskus hieman ilkeästikin.
Mårtenson kirjoitti useita kulttuurihistoriallisia esseitä, mm. Skimmer och skuggspel (1957) ja En själ att dansa med (1973). Hänen intohimonsa ja esseidensä erikoisalue oli kuitenkin porvoolainen runoilija J.L. Runeberg ja tämän elämä, jonka hän tunsi kehdosta hautaan. Mårtensonia kiinnosti erityisesti runoilija sellaisena kuin hän oli arkielämässään. Hän myös mm. pohti eräässä Runebergiä käsittelevässä esseessään, oliko kirjailijan oikea syntymäpäivä 7. helmikuuta 1804 (eikä 5. helmikuuta). Runebergiä hän on käsitellyt mm. esseekokoelmissa Fader Runeberg och andra essäer ja Lectoren Runeberg och andra essäer.
Kiinnostuksensa vanhaa käsityötaitoa kohtaan Mårtenson osoitti tuottamalla kirjailijan urallaan useita vanhaa suomalaista käsityötä ja muotoilua koskevia teoksia, mm. Hopeakirja (1966), Gammalt glas (1966), Vårt gamla tenn (1967) ja Gammalt husgeråd (1968).
Historiikit, jotka Mårtenson kirjoitti, olivat tilaustöitä. Niitä syntyi mm. Svenska klubbenista, Suomen Tietotoimistosta, Porvoon Vanhasta Apteekista ja Sinebrychoffin panimosta. Mårtenson toimitti Borgåbladetin 100-vuotisjuhlanumeron ja esiintyi julkaisussa myös kommentaattorina. Tässä tehtävässä hän saattoi hyödyntää mieliharrastustaan eli kiinnostustaan vanhoihin lehtiin, jotka hänen mukaansa tarjosivat hänelle pakopaikan arkipäivän kiireestä ajankohtaisuuksineen ja uutisineen.
Gunnar Mårtenson kuoli Helsingissä 21.4.1975. J. O. Tallqvist tarkastelee Gunnar Mårtensonin muistokirjoituksessa tämän tuotantoa kokonaisuutena ja kiittää sen vaihtelevaa sisältöä sekä kirjailijan ilmaisun leimallisen persoonallista tyyliä, joka syntyi tämän eläytymisestä, taidosta, humoristisuudesta ja sivistyneisyydestä.
teksti: Heidi Ådahl
Lähteet:
Borgåbladet 22.4.1975
Huvudstadsbladet 8.2.1944
Huvudstadsbladet 27.12.1948
Suomen kirjailijat = Finlands författare 1917-44. - 1981. 285.
Tallqvist, J. O.: Gunnar Mårtenson. Svenska folkskolans vänners kalender. - 1975. 101-103.
Uppslagsverket Finland 2. K-R. - 1983. 385.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Fru Astenii värdshus. Bilder från Runebergstidens Borgå. Helsingfors 1942.
Friederike Brion. Goethes ungdomsälskade. Helsingfors 1944.
Främlingens syn. Kulturhistoriska essäer. Helsingfors 1945.
Gamla gårdar i Borgå. Med illustrationer av Frans Nyberg. Borgå 1946.
Friederike Brion. Goethes ungdomsälskade. Helsingfors 1944.
Främlingens syn. Kulturhistoriska essäer. Helsingfors 1945.
Gamla gårdar i Borgå. Med illustrationer av Frans Nyberg. Borgå 1946.
Vanhaa Porvoota. Kuv. Frans Nyberg. Porvoo 1946.
Carl Magnus Möllensvärd. Krigare och krönikör. Helsingfors 1947.
Historiallinen Helsinki. - Det historiska Helsingfors. Porvoo 1947.
Centralandelslaget Labor m.b.t. 1898 – 1948. Helsingfors 1948.
Keskusosuuskunta Labor r.l. 1898 – 1948. Helsinki 1948.
Svenska klubben i Helsingfors 1880 – 1950. En krönika. Helsingfors 1950.
Fader Runeberg och andra essäer. Helsingfors 1953.
Skimmer och skuggspel. Kulturhistoriska essäer. Borgå 1957.
Gammal finländsk keramik. Borgå 1958.
Gamla apoteket i Borgå och dess apotekare. 1744 – 1961. En krönika. Borgå 1961.
Lectoren Runeberg och andra essäer. Borgå 1962.
Helsingfors frivilliga brandkår 1864 – 1964. En krönika. Helsingfors 1964.
Helsingin vapaaehtoinen palokunta 1864 – 1964. Helsinki 1964.
Samla silver. Borgå 1965.
Gammalt glas. Helsingfors 1966.
Hopeakirja. Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle. Turku 1966.
Friaren från landet och andra essäer. Helsingfors 1967.
Vårt gamla tenn. Borgå 1967.
Gammalt husgeråd. Borgå 1968.
I Borgå och Helsingfors. Borgå 1969.
Sinebrychoffs bryggeri 1819 – 1969. Helsingfors 1969. Sinebrychoffin panimo 1819 – 1969.
Du – oskyldiga lamm och andra essäer. Borgå 1971.
En själ att dansa med. Essäer om svenskt och finskt. Borgå 1973.
Rysä, Asko – Mårtenson, Gunnar – Nyberg, Paul:
Det gamla Borgå. Borgå 1965. Vanha Porvoo. Porvoo 1965.
Berndtson, Fredrik: Friarn från Åbo. Lustspel med sång och dans. 1966.
Med gåspenna och skrivmaskin. Brev åren 1809 – 1941. Tammerfors 1943.
53 vackra flickor och fula gubbar. Karikatyrer ur Lucifer åren 1923 – 47. Helsingfors 1948.
Vår huvudstad Helsingfors. Helsingfors 1950. Pääkaupunkimme Helsinki. Helsinki 1950.
Borgåbladets 100 år. I redigering och med kommentarer av Gunnar Mårtenson. Borgå 1960.
Möllensvärd, Carl Magnus: Dagbok för år 1839. Borgå 1963.
Maalauksellinen Porvoo. - Det måleriska Borgå. Porvoo 1946.
Vasa ångkvarn 1849 – 1949. Ur en hundraårig handelskvarns hävder. Helsingfors 1949.
Carl Magnus Möllensvärd. Krigare och krönikör. Helsingfors 1947.
Historiallinen Helsinki. - Det historiska Helsingfors. Porvoo 1947.
Centralandelslaget Labor m.b.t. 1898 – 1948. Helsingfors 1948.
Keskusosuuskunta Labor r.l. 1898 – 1948. Helsinki 1948.
Svenska klubben i Helsingfors 1880 – 1950. En krönika. Helsingfors 1950.
Fader Runeberg och andra essäer. Helsingfors 1953.
Skimmer och skuggspel. Kulturhistoriska essäer. Borgå 1957.
Gammal finländsk keramik. Borgå 1958.
Gamla apoteket i Borgå och dess apotekare. 1744 – 1961. En krönika. Borgå 1961.
Lectoren Runeberg och andra essäer. Borgå 1962.
Helsingfors frivilliga brandkår 1864 – 1964. En krönika. Helsingfors 1964.
Helsingin vapaaehtoinen palokunta 1864 – 1964. Helsinki 1964.
Samla silver. Borgå 1965.
Gammalt glas. Helsingfors 1966.
Hopeakirja. Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle. Turku 1966.
Friaren från landet och andra essäer. Helsingfors 1967.
Vårt gamla tenn. Borgå 1967.
Gammalt husgeråd. Borgå 1968.
I Borgå och Helsingfors. Borgå 1969.
Sinebrychoffs bryggeri 1819 – 1969. Helsingfors 1969. Sinebrychoffin panimo 1819 – 1969.
Du – oskyldiga lamm och andra essäer. Borgå 1971.
En själ att dansa med. Essäer om svenskt och finskt. Borgå 1973.
Rysä, Asko – Mårtenson, Gunnar – Nyberg, Paul:
Det gamla Borgå. Borgå 1965. Vanha Porvoo. Porvoo 1965.
Berndtson, Fredrik: Friarn från Åbo. Lustspel med sång och dans. 1966.
Med gåspenna och skrivmaskin. Brev åren 1809 – 1941. Tammerfors 1943.
53 vackra flickor och fula gubbar. Karikatyrer ur Lucifer åren 1923 – 47. Helsingfors 1948.
Vår huvudstad Helsingfors. Helsingfors 1950. Pääkaupunkimme Helsinki. Helsinki 1950.
Borgåbladets 100 år. I redigering och med kommentarer av Gunnar Mårtenson. Borgå 1960.
Möllensvärd, Carl Magnus: Dagbok för år 1839. Borgå 1963.
Maalauksellinen Porvoo. - Det måleriska Borgå. Porvoo 1946.
Vasa ångkvarn 1849 – 1949. Ur en hundraårig handelskvarns hävder. Helsingfors 1949.