Linturi, Jouko
Elämäkertatietoa
Yo Helsingin uusi yhteiskoulu 1932
Lakitieteen opintoja Helsingin yliopistossa 1933-39
Valtion tiedotuslaitoksen virkailija 1941-42
Kauppalehden toimittaja 1942-51, toimitussihteeri 1951-69
Uuden Suomen uutissihteeri ja kirjallisuustoimittaja 1969-76
Lakitieteen opintoja Helsingin yliopistossa 1933-39
Valtion tiedotuslaitoksen virkailija 1941-42
Kauppalehden toimittaja 1942-51, toimitussihteeri 1951-69
Uuden Suomen uutissihteeri ja kirjallisuustoimittaja 1969-76
Tekstinäyte
Mustaa ja hopeista
Yön huilu, pikkupöllö, pillittää
ja hepokatti raksuttelee ratastaan.
Kuu kiiltää kellertävän lampun lailla
ja tähtiryöppy sataa ylläni kuin pyörre hopeinen,
pyörre hopeinen.
On suuri puisto kohisevan musta - autuas
Yön huilu, pikkupöllö, pillittää
ja hepokatti raksuttelee ratastaan.
Kuu kiiltää kellertävän lampun lailla
ja tähtiryöppy sataa ylläni kuin pyörre hopeinen,
pyörre hopeinen.
On suuri puisto kohisevan musta - autuas
on ollakseni täällä nyt.
Syvälle järven pintaan uppoo kimmeltävä kuu
ja tähtiryöppy sinkoo sinne valkein kipinöin.
Kuin hämähäkinverkkoseitein vangitsee
yö silmäni ja pikkueläimet
kuhisten, riipien ja rapsuttaen luokse käy.
Soi öinen piirileikki riemuiten,
kun puiston mustat katveet hiljaa kahisevat.
Taas pikkuhuilu kirkuu hurjaa iloaan,
ja sielussani pienet pillit soi,
kun puisto, yö ja kellertävä kuu
ja tuulenhenki laulun virittää,
suloisen mustankellervän ja hopeisen.
(Runosta Kaksi Nocturnoa osa I: Mustaa ja hopeista; Viheriöivä savi 1947)
Syvälle järven pintaan uppoo kimmeltävä kuu
ja tähtiryöppy sinkoo sinne valkein kipinöin.
Kuin hämähäkinverkkoseitein vangitsee
yö silmäni ja pikkueläimet
kuhisten, riipien ja rapsuttaen luokse käy.
Soi öinen piirileikki riemuiten,
kun puiston mustat katveet hiljaa kahisevat.
Taas pikkuhuilu kirkuu hurjaa iloaan,
ja sielussani pienet pillit soi,
kun puisto, yö ja kellertävä kuu
ja tuulenhenki laulun virittää,
suloisen mustankellervän ja hopeisen.
(Runosta Kaksi Nocturnoa osa I: Mustaa ja hopeista; Viheriöivä savi 1947)