Eriksson, Arja

Tekstit kokoomateoksissa:

Herkät syrjähypyt : proosakirjailijat ja runot. (Toim. Salme Saure) Weilin + Göös 1980

Muu tuotanto:

Artes transientes : kuvakooste ja 14 kirjoitusta. (Toim. Arja Eriksson ym.) Uudenmaan läänin taidetoimikunta 1990

Uusimaa : impressioita. (Toim. Arja Eriksson) Uudenmaan läänin taidetoimikunta 1991

Tekstinäyte

Emalin naiset pölähtävät sankkana joukkona ruokalaan ja ostavat kahvia ja pullaa. Sen ehtii hotkaista koneillakin suuhunsa. Kunnolla syömään ei enää ehdi. Keskustelu ja nauru käy humisevana kailotuksena. Tytöt ovat iloisia, kun päästiin ilman lakkoa ja on odotettavissa palkankorotus ilman taistelua. Jotkut vannovat ihailevasti pääluottamusmiehen nimeen. Siinä on semmoinen poika, joka panee porvarit polvilleen, uhoavat puristimen puolen kommunistit ja herjailevat demarilallukoita.

Raija istuu hiljaa ja lusikoi puuroa hitaasti suuhunsa, vilkaisee alta kulmain ja huokaisee syvään. Mitähän tämä kaikki taas oikein on, hän ajattelee ja toivoo kiihkeästi voivansa saada olla kaiken touhun ulkopuolella. Pääsisi vaan kotiin ja saisi ottaa lasillisen hermojen laukaisemiseksi. Asiat tuntuvat kaikki olevan liian painavia hänelle. Keskustelu muiden kanssa käy voimille ja hän hymyilee jokaiselle pehmeää lapsenomaista hymyä.

[Kivi leivässä. Tammi 1979, s. 27]