Puhtaita elämän unelmat

Vuonna 1971 ilmestyneen kirjansa ihminen joka järkkyi alaotsikoksi Kihlman on merkinnyt Kirja epäolennaisesta. Vuonna 1980 ilmestyneen teoksen Kaikki minun lapseni alaotsikoksi hän oli suunnitellut sanaparia Kirja olennaisesta. Tämän kirjan määre on Kirja viattomuudesta. Nämä kolme kirjaa kuuluvat yhteen. Niissä kirjailija tarkkailee maailmaan löytääkseen itsensä, porautuu itseensä löytääkseen maailman. Näitä hän etsii nyt – niin kuin myös kirjassaan Kaikki minun lapseni – Etelä-Amerikassa. Hän ajaa autolla yhdessä Josén kanssa Uruguayssa, Brasiliassa, Argentiinassa, kohti Missionesisa jossa suomalaissiirtolaiset asuvat. José on kauniskelmi, uskollinen ystävä ja pikkurikollinen, luotettava opas läpi tuntemattoman maan, läpi melkein nimettömien seutujen, pikkukaupunkien, kylien. Kulkua kohti maailmaa ja omaa minää ohjaavat sekä maisema että tiellä tavatut ihmiset, yöbaarien nimettömät istujat, pikkukaupungin diskon lyhytkasvuinen transvestiitti ja nuori ilotyttö, todellisuutensa hallitseva suurlähettiläs ja Missionesin suomalaisvanhukset joista toinen on syntynyt Sipoossa 1902. toinen Kalliossa 1907. Tai viisissäkymmenissä oleva Reino, joka on syntynyt Argentiinassa mutta tunnistaa suomalaisen ulkonäöstä ja tulee puhumaan suomea. Matka vaatii alttiutta ja uskallusta ja antoi paljon: ”Ei ole mitään niin huimaavaa kuin elää oma ainoa elämänsä.”
(takakansiteksti)