Kissan kasvot ja Lassen kioski

Olen syntynyt ja kasvanut Espoossa, ja isäni oli töissä Lindholmin sahalla lähellä Espoon asemaa. Kissan kasvot ja Lassen kioski on kertomus lapsuudestani ja nuoruudestani. Silloin melkein kaikki talot olivat punaisia: meidän talomme, sairaala, kansakoulu, ruumishuone, täisauna – ja höyläämö. Helsinki oli jossakin kaukana, se oli kivenvärinen ja sinne mentiin ruskealla junalla. Smoolanti oli lähempänä, siellä oli aina kesä, se oli vihreä. – – Meidän talomme oli peili. Keittiön takana oli peilikuvakeittiö. Kaarevien ullakonrappujen takana oli peilikaarevat raput, ja kun kamarissa oli kaakeliuuni ihan oikeassa nurkassa, niin peilikamarin kaakeliuuni oli vasemmalla. Sängyt olivat ullakkohuoneessa, mutta toisella puolella oli toinen ullakkohuone ja toiset sängyt ja toinen maailma, jossa aurinko meni aina alas mutta ei ikinä noussut ylös.