Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Mulperipuun mehu
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus
Irma, lukijoille tuttu jo Lapsinainen romaanista, jatkaa ítsetutkiskelua ja oman elämänsä selvittelyä. Irma palaa Skåneen sotalapsimaisemiinsa mulperipuun katveeseen.Sijaisäidin kohtaaminen vuosien eron ja hiljaisuuden jälkeen, saa Irman, joka nyt itsekin elää erossa lapsestaan, ymmärtämään sijaisäitinsä tunteita ja tapaaminen auttaa Irmaa kohti uudenlaista elämänhallintaa.
(Riitta Tenni/ Sanojen aika)
"Irma on keski-ikäinen nainen, alistujaksi varttunut säröinen persoona, joka etsii identeettiään. Hänen puolisonsa Ahti, ponteva toimen mies, ei ymmärrä vaimon monimutkaista luonnetta. (...) Eila Kostamo kertoo aikuisen naisen tunteen matkasta herkästi, eleettömästi ja ilman uhoa."
(Kristina Carlson, Suomen Kuvalehti 13.12.2002)
”Sinä olit meillä lainassa, emme saaneet sinua omaksi, sehän oli jo alusta asti tiedossa, minä hoin itselleni, kun olin sinut menettänyt. Selvä ymmärrys asetti nämä tosiasiat eteeni. Mutta sydän laahasi kaukana jäljessä, sillä oli omat villit halunsa. Hitaasti, hyvin hitaasti se antoi myöten pakon edessä. Sellainen minä olin, sellainen minä melkein olen vieläkin, sinun vanha Sveasi.”
Mulperipuun mehu kertoo naisen matkasta varhaislapsuutensa maisemiin Skåneen, jossa hän vietti vuosia sotalapsena. Siitä tulee löytöretki. Toden ja tarun, historioiden ja myyttien välitse käy hänen tiensä kohti muuttumista, kasvua, uudenlaisia kohtaamisia.
(takakansiteksti)
"Irma on keski-ikäinen nainen, alistujaksi varttunut säröinen persoona, joka etsii identeettiään. Hänen puolisonsa Ahti, ponteva toimen mies, ei ymmärrä vaimon monimutkaista luonnetta. (...) Eila Kostamo kertoo aikuisen naisen tunteen matkasta herkästi, eleettömästi ja ilman uhoa."
(Kristina Carlson, Suomen Kuvalehti 13.12.2002)
”Sinä olit meillä lainassa, emme saaneet sinua omaksi, sehän oli jo alusta asti tiedossa, minä hoin itselleni, kun olin sinut menettänyt. Selvä ymmärrys asetti nämä tosiasiat eteeni. Mutta sydän laahasi kaukana jäljessä, sillä oli omat villit halunsa. Hitaasti, hyvin hitaasti se antoi myöten pakon edessä. Sellainen minä olin, sellainen minä melkein olen vieläkin, sinun vanha Sveasi.”
Mulperipuun mehu kertoo naisen matkasta varhaislapsuutensa maisemiin Skåneen, jossa hän vietti vuosia sotalapsena. Siitä tulee löytöretki. Toden ja tarun, historioiden ja myyttien välitse käy hänen tiensä kohti muuttumista, kasvua, uudenlaisia kohtaamisia.
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Asiasanayhdistelmät
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
romaanit
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
253
Kustantaja
Kieli
Lisätietoja
Ilmestynyt myös Kotimaiset valiot -sarjassa.