Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Veden viiltämä

Tyyppi

romaanit

Tekijä

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Miten voi selvitä siitä, että on tappanut lapsensa? Vai voiko siitä ylipäätään selvitä, sitä pohtii Outi Alm romaanissaan Veden viiltämä.

Reetta palaa vankilasta ehdonalaiseen ja asettuu isänsä luokse asumaan. Isä ei ole juuri sosiaalinen, mutta ei ole Reettakaan. Hän pakoilee ihmisiä, hoitaa isän talouden, puhuu vähät puhelunsa äidin ja sisarten kanssa.

Imatran koski, sen vedetön uoma ja aika ajoin toistuva koskinäytös, vetää Reettaa vastustamattomasti puoleensa. Hän muistaa ukkinsa olleen patovartijana koskella ja haluaa tietää, miltä tuntui, kun kosken ääni aikoinaan lakkasi kuulumasta. Hän istuu kirjastossa lukemassa koskeen liittyviä tarinoita. Ne tunkevat hänen uniinsakin. Miksi koski häntä kiehtoo? Yrittääkö hän paeta arkipäivää kiinnittymällä kosken tarinoihin?
(Gummerus)

Kirjallisuudenlaji

Konkreettiset tapahtumapaikat

Alkukieli

Tekstinäyte

Valokuvat olivat irrallisina pahvilaatikoissa vaatekasojen alla. Löysin ukin vanhoja vaatteita, rikkimenneitä leluja, äidin nuoruuden aikaisia mekkoja. Tavaraa, jota kukaan ei tarvitsisi. Vinttikomero oli isän muisti: säilöttyjä tavaroita, joiden kautta mennyt oli läsnä, tavoitettavissa. Minua palelsi vielä huoneessani lämpimään peittoon kääriytyneenäkin.
Selasin kuvia läpi. Joitakin ukin nuoruudenkuvia, ihmisiä ryhmäkuvissa. Kuvien taakse ei ollut kirjoitettu, keitä ihmiset olivat, miksi he olivat kokoontuneet yhteen, mikä vuosi oli. Koskikuvia oli useampi, selvästi ammattikuvaajan ottamia. Löysin kuvan, jossa saari näkyi. Kuvakulmasta näki, että se oli otettu lentokoneesta. Saari oli täynnä suura puita. Patotyöt eivät olleet vielä kovin pitkällä, koski kuohui suoraan kuvaajan alapuolella. Muistin ukin kertoneen minulle, kuinka padon valmistumisen jälkeen Vuoksen pinta nousi monta metriä ja saari jäi veden alle. Puut oli ennen sitä hakattu ja viety sahatavaraksi.
Mutta luultavasti joku pieni, lähes huomaamaton, risuksi luokiteltava puun alku oli jäänyt veden alle ja alkanut taipua veden jatkuvassa liikkeessä. Se ei enää kasvanut tai elänyt, se ei kasvattanut lehtiä. Se oli juurillaan kiinni maassa, joka oli muuttunut virran pohjaksi.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

248

Kustantaja

Kieli