Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Pikku Pietarin piha
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Videot Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Lämminhenkinen kuvaus äidittömäksi jääneen Pietarin elämästä.
Pikku Pietarin piha on lämminhenkinen kuvaus 12-vuotiaan Pietarin elämästä Kuopion puutalokortteleissa 1920-luvulla. Kirja kuvailee omaperäisesti ja persoonallisesta näkökulmasta pikku Pietarin elämää, hänen äitinsä kuoltua "tuperkkeliin". Kirja kuvaa oivaltavasti Pietarin elinyhteisön, puutalokortteleiden, elämää ja siellä tapahtuvia kommelluksia. Erityisen mielenkiintoista luettavaa ovat Pietarin ja Jumalan välillä käydyt keskustelut.
(KaisaE)
- - -
Harva romaanihahmo on tullut meille niin tutuksi ja kuuluisaksi kuin Aapelin Pikku Pietari – ensin kirjan sankarina, sitten teatterissa, televisiossa ja elokuvassa. Pikku Pietari on nostanut Aapelin kirjailijoittemme eturiviin ja tehnyt hänet tunnetuksi maailmallakin.
(takakansiteksti)
- - -
Elämänmyönteinen, hiukan haikeakin kaupunkikuvaus sijoittuu kansalaissodan jälkeiseen aikaan puu-Kuopiossa. Pihan esikuvana on kansakouluikäisen Simo Puupposen kodin ympäristö Haapaniemenkadulla. Kirjan henkilöt ovat saaneet hahmonsa lapsuuden naapurustosta. Tataariperheen Zinnetistä on tullut Hati, Vetterstrandin Henrystä Vetterant, läkkisepästä peltiseppä ja talonmies Närhestä Harakka. Simo Puupponen kertoi samaistuneensa kangaskauppiaan Akseliin, Pietarin esikuvana on ollut Eero Eronen, jonka äidin kuolema järkytti aikanaan pihan lapsia.
Pietari on yksi lapsista, joka leikkii, toimittaa pikku askareita ja ihmettelee aikuisten puuhia. Pietarin äiti, Lyydia Jormalainen on kuollut tuperkkeliin. Saamattoman oloinen isä, torikauppias Jormalainen hankkii Pietarille äitipuolen, Karoliinan. Äitipuolella on kyky aavistaa ja toteuttaa pojan toiveet, onhan hän "aika hyvä ihmiseksi". Karoliina järjestelee myös naapureiden asioita, kunnes katsoo tehtävänsä tehdyksi ja lähtee. Pietari käy Jumalan kanssa keskustelemassa "Taivaassa" varsinkin Lyydia Jormalaisen kuulumisista.
Piha on pienoismaailma, tiivistelmä koko kaupungista. Arkea värittävät mm. lasten teatteri- ja hautajaisleikit sekä Vennun ja Kloryn kihlajaiset. Samaan pihaan valokuvaajan, kellomestarin ja talonomistaja Takkusen kanssa sopivat hyvin eksoottinen tattariperhe ja vuotavaraston ullakolla majaileva höpsähtänyt johtaja Palkeinen. Vaikka ihmiset joskus riitelevätkin, he välittävät toisistaan. Näin myös Pietari ja Akseli Henrystä, jolle opetetaan isojen poikien tärkeä taito. Kun enkelinomainen Karoliina poistuu, Pietari on kasvanut surun yli. Hän lupaa huolehtia niin isästään kuin itsestään.
(Tuhannet tunteet, Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto)
Pikku Pietarin piha on lämminhenkinen kuvaus 12-vuotiaan Pietarin elämästä Kuopion puutalokortteleissa 1920-luvulla. Kirja kuvailee omaperäisesti ja persoonallisesta näkökulmasta pikku Pietarin elämää, hänen äitinsä kuoltua "tuperkkeliin". Kirja kuvaa oivaltavasti Pietarin elinyhteisön, puutalokortteleiden, elämää ja siellä tapahtuvia kommelluksia. Erityisen mielenkiintoista luettavaa ovat Pietarin ja Jumalan välillä käydyt keskustelut.
(KaisaE)
- - -
Harva romaanihahmo on tullut meille niin tutuksi ja kuuluisaksi kuin Aapelin Pikku Pietari – ensin kirjan sankarina, sitten teatterissa, televisiossa ja elokuvassa. Pikku Pietari on nostanut Aapelin kirjailijoittemme eturiviin ja tehnyt hänet tunnetuksi maailmallakin.
(takakansiteksti)
- - -
Elämänmyönteinen, hiukan haikeakin kaupunkikuvaus sijoittuu kansalaissodan jälkeiseen aikaan puu-Kuopiossa. Pihan esikuvana on kansakouluikäisen Simo Puupposen kodin ympäristö Haapaniemenkadulla. Kirjan henkilöt ovat saaneet hahmonsa lapsuuden naapurustosta. Tataariperheen Zinnetistä on tullut Hati, Vetterstrandin Henrystä Vetterant, läkkisepästä peltiseppä ja talonmies Närhestä Harakka. Simo Puupponen kertoi samaistuneensa kangaskauppiaan Akseliin, Pietarin esikuvana on ollut Eero Eronen, jonka äidin kuolema järkytti aikanaan pihan lapsia.
Pietari on yksi lapsista, joka leikkii, toimittaa pikku askareita ja ihmettelee aikuisten puuhia. Pietarin äiti, Lyydia Jormalainen on kuollut tuperkkeliin. Saamattoman oloinen isä, torikauppias Jormalainen hankkii Pietarille äitipuolen, Karoliinan. Äitipuolella on kyky aavistaa ja toteuttaa pojan toiveet, onhan hän "aika hyvä ihmiseksi". Karoliina järjestelee myös naapureiden asioita, kunnes katsoo tehtävänsä tehdyksi ja lähtee. Pietari käy Jumalan kanssa keskustelemassa "Taivaassa" varsinkin Lyydia Jormalaisen kuulumisista.
Piha on pienoismaailma, tiivistelmä koko kaupungista. Arkea värittävät mm. lasten teatteri- ja hautajaisleikit sekä Vennun ja Kloryn kihlajaiset. Samaan pihaan valokuvaajan, kellomestarin ja talonomistaja Takkusen kanssa sopivat hyvin eksoottinen tattariperhe ja vuotavaraston ullakolla majaileva höpsähtänyt johtaja Palkeinen. Vaikka ihmiset joskus riitelevätkin, he välittävät toisistaan. Näin myös Pietari ja Akseli Henrystä, jolle opetetaan isojen poikien tärkeä taito. Kun enkelinomainen Karoliina poistuu, Pietari on kasvanut surun yli. Hän lupaa huolehtia niin isästään kuin itsestään.
(Tuhannet tunteet, Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Tekstinäyte
Pietari istui katolla savupiipun juuressa. Tervainen kattopahvi ei vielä polttanut, aurinko ei ollut ehtinyt läheskään korkeimmilleen.
Minulla kai pitäisi olla jo nälkä, ajatteli Pietari, mutta hänellä ei ollut.
Pekka Pietarinpoika
varasti vangilta voita,
meni saksan saunaan –
Aha, ne olivat taas ne. Ne olivat naapurin poikia, niille ei toimittanut suuttua. Ne eivät osanneet muuten aloitta puhelemista kuin härnäämällä tuolla iänikuisella kiusavärssyllä. Oskari oli pöhkö eikä Immu paljon kummempi vaikka isompi.
Minulla kai pitäisi olla jo nälkä, ajatteli Pietari, mutta hänellä ei ollut.
Pekka Pietarinpoika
varasti vangilta voita,
meni saksan saunaan –
Aha, ne olivat taas ne. Ne olivat naapurin poikia, niille ei toimittanut suuttua. Ne eivät osanneet muuten aloitta puhelemista kuin härnäämällä tuolla iänikuisella kiusavärssyllä. Oskari oli pöhkö eikä Immu paljon kummempi vaikka isompi.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
156
Kustantaja
Kieli
Sarjamerkintä
Videot