Alkaa eilinen

Tyyppi

runokokoelmat

Tekijä

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Lapsi kierähtää ympäri,
alkaa eilinen:
veden ja valon
liikkeen alla
ajastin
naksuttaa

Kokoelmassa kulkee rinnan kolme sukupolvea. Keskiössä on isä, jonka katselee pientä lastaan, joka maailmaantulo on hävittänyt runon minän katkeruuden: "Oltuani pitkään katkera,/ katkesin kuin kivi/ ja alkoi uusi era:/ riemunkiljuva hihkutouhukas/ vaateliaan Viisas ---". Lapsi täyttää elämän ilolla ja keittiön puurolla: "Puuropojan kulmakarvat/ peittyvät kauralippaan/ ja äiti kylpee neljän viljan vellissä.../ Esikypsytetty isä/ kauhoo hiutaleiden halki/ kohti lautasen laituria/ kun seinä valuu maitoa ---".

Isän katse suuntautuu myös omaan isään, tämän unohtavaan mieleen ja irrallisiin muistojen palasiin, mikä tuo kokoelmaan tummia ja surullisia sävyjä: "--- Isä etsii eilistä/ mutta se on kadonnut/ ja outoon suuntaan kantaa/ tulevien päivien ikävä."

Kokoelman viimeinen runo 'Kajava' kertoo nimensä mukaisesti Viljo Kajavasta.

(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Runoja isästä ja pojasta

Pure leipää niin että hampaat murenevat
mustaa ruista, multaleipää, arkivoita
kevyttä kuin sateisen kuistin lahonhaju
veden askel notkahtaa niulun läpi
punapyrstöiset kalat kirjastohuoneessa
vihreän valon iltalintu yhä uudestaan
sukeltaa kuin nouseva taivas
nuori hengitys nousee vihlovasti
varjosormissaan leivänmuruja
mustaa ruista ilovoita

(Takakansiteksti)