Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Anna Haihuntie
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Anna ja Johannes tapasivat toisena jo syksyllä 1944. Toukokuun lopulla 1945 he suunnittelevat yhteistä elämää.
Vai pitäisikö odottaa vielä viisi vuotta? Eivät kai vanhemmat enää vuonna 1945 voi olla riippuvaisia keisarinajan laeista? Mikä on Annan äidin, Henriikan eli naittajan oikeus? Ja mitä sanoo Mannerheim, joka on presidenttinä? Onko hänellä aikaa ajatella nuorta paria? Miksi välirauhan sopimusta ei toteuteta? Hänenkö mielialaansa pilaa asekätkentä? Sisäministeri on saanut liikaa valtaa, kansalaiset sanovat. Hänen alaisensa on valtiollisen poliisin osastopäällikkö Risto Raappana. Hänellä on valta panna inkeriläistytöt junaan, joka vie rajan taakse. EI hän sitä tee, vaan – palkkaa nuoret toimistoonsa – ja antaa heille asunnon! Mitähän Raappanalla on oikein mielessä? Eikä tuo nyt ole liian läpinäkyvää!
- Nyt juhlitaan! Raappana sanoo. – Ystävät, te olette antaneet maallemme lahjan, jonka kehittyvät nuoret voivat antaa… oman työpanoksenne. Me palvelemme uudistuvaa isänmaata. – Hän nostaa lasin. – Yhteiselle työlle! Meidät on hyväksytty valtiovallan taholla, - olen teille kiitollinen… kaikki on hyvin, eikö totta?
Johannes uskoo, että Risto Raappaanalla on ketunhäntä kainalossa, hän juonittelee Annan itselleen? Kuka voittaa? Kaikkia keinojako nyt saa käyttää? Myös browninikia? Kaikesta huolimatta toivo viriää, vaikka Johannes tuntee olevansa petturi.
(takakansitekstistä)
Vai pitäisikö odottaa vielä viisi vuotta? Eivät kai vanhemmat enää vuonna 1945 voi olla riippuvaisia keisarinajan laeista? Mikä on Annan äidin, Henriikan eli naittajan oikeus? Ja mitä sanoo Mannerheim, joka on presidenttinä? Onko hänellä aikaa ajatella nuorta paria? Miksi välirauhan sopimusta ei toteuteta? Hänenkö mielialaansa pilaa asekätkentä? Sisäministeri on saanut liikaa valtaa, kansalaiset sanovat. Hänen alaisensa on valtiollisen poliisin osastopäällikkö Risto Raappana. Hänellä on valta panna inkeriläistytöt junaan, joka vie rajan taakse. EI hän sitä tee, vaan – palkkaa nuoret toimistoonsa – ja antaa heille asunnon! Mitähän Raappanalla on oikein mielessä? Eikä tuo nyt ole liian läpinäkyvää!
- Nyt juhlitaan! Raappana sanoo. – Ystävät, te olette antaneet maallemme lahjan, jonka kehittyvät nuoret voivat antaa… oman työpanoksenne. Me palvelemme uudistuvaa isänmaata. – Hän nostaa lasin. – Yhteiselle työlle! Meidät on hyväksytty valtiovallan taholla, - olen teille kiitollinen… kaikki on hyvin, eikö totta?
Johannes uskoo, että Risto Raappaanalla on ketunhäntä kainalossa, hän juonittelee Annan itselleen? Kuka voittaa? Kaikkia keinojako nyt saa käyttää? Myös browninikia? Kaikesta huolimatta toivo viriää, vaikka Johannes tuntee olevansa petturi.
(takakansitekstistä)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Päähenkilöt
Tarkka aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
370