Kaksi näytelmää
Tyyppi
näytelmät, kokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Omantunnonkysymyksiä sota-ajan armottomissa olosuhteissa: Mestarin kaksi tuoretta, tositapahtumiin perustuvaa näytelmää yksissä kansissa
Sotatuomari tapahtuu rintamalla heinä-elokuussa 1941, kun divisioona "Iskevä kiila" on etenemässä kohti Petroskoita. Sotatuomarina toimivan vääpeli Paavo Alkion, divisioonankomentajan ja esikuntapäällikön välille syntyy merkillinen valtataistelu. Tuomari tahtoo poikkeusoloissakin noudattaa Suomen lakia, mutta esimiesten mielestä nyt on sota ja toisenlaiset lait: nappi otsaan karkureille.
Sotatuomari perustuu tositapahtumiin ja Paavo Alkion jatkosodan aikaisiin päiväkirjoihin. Näytelmän ensi-ilta oli Seinäjoen kaupunginteatterissa 7.10.2006.
Setämiehen Jaakko on syksyllä 1943 kotilomalla, kun hänen Kaukosetänsä yllättäen palaa Kanadasta. Todellisuudessa Kauko on tullut takaisin desanttina Neuvostoliitosta, eikä suinkaan yksin. Laskuvarjohypyssä loukkaantunut naisdesantti on piiloutunut latoon. Jaakon epäilykset heräävät. Onko Kauko Kanadassa ollutkaan?
Setämies perustuu Antti Tuurin ehdotuksesta koottuun laajaan Rukajärvi-haastatteluaineistoon. Näytelmän ensi-ilta oli Riihimäen Teatterissa 3.12.2007.
Sisältö: Sotatuomari; Setämies
”Heiskanen: Ymmärtääkö vääpeli varmasti myös syytteen sotilaallisen puolen?
Alkio: Ymmärrän mitä laki määrää, ja oikeus ja kohtuus.”
Sotatuomari kuvaa 11. divisioonan kenttäoikeuden puheenjohtajan vääpeli Paavo Alkion ja divisioonan komentajan eversti, myöhemmin kenraali Kaarlo Heiskasen näkemyseroja sotaoikeudesta. Heiskanen vaatii esimerkinomaisia pikatuomioita ja kuolemanrangaistuksia niskoitteleville sotilaille ja vakoilijoille, Alkio ei suostu toimimaan komentajan käsikassarana, vaan laatii päätöksensä tiukasti Suomen lakien mukaan. Sotilaan ja juristin näkökulmat eivät kohtaa, vaikka kumpikin katsoo toimivansa isänmaan hyväksi.
Setämiehen nimihenkilö on Kanadan kautta Venäjälle siirtynyt Kauko, jonka vanhalle kotiseudulle osunut desanttimatka epäonnistuu heti alussa desanttitoveri Kaarinan loukattua jalkansa. Kauko ei suostu ampumaan Kaarinaa, vaan hakeutuu entiseen kotitaloonsa voidakseen auttaa naista. Vanha äiti ja leskeksi jäänyt veljenvaimo Ilona ottavat Kanadasta palanneeksi siirtolaiseksi tekeytyneen Kaukon avosylin vastaan, mutta rintamalta lomalle päässeen Jaakon epäilykset sedän taustoista ja motiiveista heräävät pian.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Sotatuomari tapahtuu rintamalla heinä-elokuussa 1941, kun divisioona "Iskevä kiila" on etenemässä kohti Petroskoita. Sotatuomarina toimivan vääpeli Paavo Alkion, divisioonankomentajan ja esikuntapäällikön välille syntyy merkillinen valtataistelu. Tuomari tahtoo poikkeusoloissakin noudattaa Suomen lakia, mutta esimiesten mielestä nyt on sota ja toisenlaiset lait: nappi otsaan karkureille.
Sotatuomari perustuu tositapahtumiin ja Paavo Alkion jatkosodan aikaisiin päiväkirjoihin. Näytelmän ensi-ilta oli Seinäjoen kaupunginteatterissa 7.10.2006.
Setämiehen Jaakko on syksyllä 1943 kotilomalla, kun hänen Kaukosetänsä yllättäen palaa Kanadasta. Todellisuudessa Kauko on tullut takaisin desanttina Neuvostoliitosta, eikä suinkaan yksin. Laskuvarjohypyssä loukkaantunut naisdesantti on piiloutunut latoon. Jaakon epäilykset heräävät. Onko Kauko Kanadassa ollutkaan?
Setämies perustuu Antti Tuurin ehdotuksesta koottuun laajaan Rukajärvi-haastatteluaineistoon. Näytelmän ensi-ilta oli Riihimäen Teatterissa 3.12.2007.
Sisältö: Sotatuomari; Setämies
”Heiskanen: Ymmärtääkö vääpeli varmasti myös syytteen sotilaallisen puolen?
Alkio: Ymmärrän mitä laki määrää, ja oikeus ja kohtuus.”
Sotatuomari kuvaa 11. divisioonan kenttäoikeuden puheenjohtajan vääpeli Paavo Alkion ja divisioonan komentajan eversti, myöhemmin kenraali Kaarlo Heiskasen näkemyseroja sotaoikeudesta. Heiskanen vaatii esimerkinomaisia pikatuomioita ja kuolemanrangaistuksia niskoitteleville sotilaille ja vakoilijoille, Alkio ei suostu toimimaan komentajan käsikassarana, vaan laatii päätöksensä tiukasti Suomen lakien mukaan. Sotilaan ja juristin näkökulmat eivät kohtaa, vaikka kumpikin katsoo toimivansa isänmaan hyväksi.
Setämiehen nimihenkilö on Kanadan kautta Venäjälle siirtynyt Kauko, jonka vanhalle kotiseudulle osunut desanttimatka epäonnistuu heti alussa desanttitoveri Kaarinan loukattua jalkansa. Kauko ei suostu ampumaan Kaarinaa, vaan hakeutuu entiseen kotitaloonsa voidakseen auttaa naista. Vanha äiti ja leskeksi jäänyt veljenvaimo Ilona ottavat Kanadasta palanneeksi siirtolaiseksi tekeytyneen Kaukon avosylin vastaan, mutta rintamalta lomalle päässeen Jaakon epäilykset sedän taustoista ja motiiveista heräävät pian.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Päähenkilöt
Tapahtumapaikat
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
237