Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Aidattu ihminen
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kipeänkaru, kiihkoton dokumentti Gandersheimin keskitysleiristä, epätoivosta ja toivosta, ihmisten kosmisesta yhteydestä – elämän voimasta, joka ei ehdy, ei lannistu, ei kuole milloinkaan.
Gandersheim on Buchenwaldin keskitysleirin sivuosasto. Robert Antelme elää siellä muiden poliittisten vankien joukossa. Keskitysleirin maailma on ankeuden valtakunta, harmaat kipeät päivät seuraavat toistaan – loputtomiin. Kylmyyden, kuoleman, nälän ja nöyryytysten alla vangit kuitenkin todistavat harhaksi natsien kuvitelman eri ihmislajeista ja niiden eriarvoisuudesta. SS-miehet eivät voi hekään paeta ihmisyyden kehästä – he voivat vain leikkiä tuhon jumalaa, elämän antajaa ja ottajaa.
Gandersheim on Buchenwaldin keskitysleirin sivuosasto. Robert Antelme elää siellä muiden poliittisten vankien joukossa. Keskitysleirin maailma on ankeuden valtakunta, harmaat kipeät päivät seuraavat toistaan – loputtomiin. Kylmyyden, kuoleman, nälän ja nöyryytysten alla vangit kuitenkin todistavat harhaksi natsien kuvitelman eri ihmislajeista ja niiden eriarvoisuudesta. SS-miehet eivät voi hekään paeta ihmisyyden kehästä – he voivat vain leikkiä tuhon jumalaa, elämän antajaa ja ottajaa.
Antelme ei osoittele sormella, ei syytä tai tuomitse; filosofin tyyneydellä hän kertoo oman tarinansa, palan ihmiskunnan pimeintä historiaa.
Marguerite Duras, Antelmen silloinen vaimo, kertoo teoksessa ’Tuska’ omasta kaipauksestaan ja odotuksestaan – tunnelmista, jotka heräsivät Robertin palattua keskitysleiriltä.
Duras kuvaa sattuvasti miehensä elämänasennetta, hän puhuu Antelmen ”erikoislaatuisesta maallisesta laupeudesta, joka oli hänen kantava voimansa kaikessa, keskitysleirillä, älyllisessä toiminnassa, rakkaudessa, kirjojen parissa, politiikassa ja päivien päähän saakka kaikessa siinäkin mitä sanat eivät kerro, siis laupeutta, joka on ominaista vain hänelle mutta koostuu kaikkien ihmisten yhtäläisestä epätoivon taakasta.”
Tällä teoksellaan Robert Antelme ylistää ihmisen kaunista, hiljaista unelmaa: toivoa, joka saa tuhkan kimaltamaan.
(takakansiteksti)
Kipeänkaru, kiihkoton dokumentti Gandersheimin keskitysleiristä, epätoivosta ja toivosta, ihmisten kosmisesta yhteydestä – elämän voimasta, joka ei ehdy, ei lannistu, ei kuole milloinkaan.
Gandersheim on Buchenwaldin keskitysleirin sivuosasto. Robert Antelme elää siellä muiden poliittisten vankien joukossa. Keskitysleirin maailma on ankeuden valtakunta, harmaat kipeät päivät seuraavat toistaan – loputtomiin. Kylmyyden, kuoleman, nälän ja nöyryytysten alla vangit kuitenkin todistavat harhaksi natsien kuvitelman eri ihmislajeista ja niiden eriarvoisuudesta. SS-miehet eivät voi hekään paeta ihmisyyden kehästä – he voivat vain leikkiä tuhon jumalaa, elämän antajaa ja ottajaa.
Antelme ei osoittele sormella, ei syytä tai tuomitse; filosofin tyyneydellä hän kertoo oman tarinansa, palan ihmiskunnan pimeintä historiaa.
Marguerite Duras, Antelmen silloinen vaimo, kertoo teoksessa ’Tuska’ omasta kaipauksestaan ja odotuksestaan – tunnelmista, jotka heräsivät Robertin palattua keskitysleiriltä.
Duras kuvaa sattuvasti miehensä elämänasennetta, hän puhuu Antelmen ”erikoislaatuisesta maallisesta laupeudesta, joka oli hänen kantava voimansa kaikessa, keskitysleirillä, älyllisessä toiminnassa, rakkaudessa, kirjojen parissa, politiikassa ja päivien päähän saakka kaikessa siinäkin mitä sanat eivät kerro, siis laupeutta, joka on ominaista vain hänelle mutta koostuu kaikkien ihmisten yhtäläisestä epätoivon taakasta.”
Tällä teoksellaan Robert Antelme ylistää ihmisen kaunista, hiljaista unelmaa: toivoa, joka saa tuhkan kimaltamaan.
(takakansiteksti)
Marguerite Duras, Antelmen silloinen vaimo, kertoo teoksessa ’Tuska’ omasta kaipauksestaan ja odotuksestaan – tunnelmista, jotka heräsivät Robertin palattua keskitysleiriltä.
Duras kuvaa sattuvasti miehensä elämänasennetta, hän puhuu Antelmen ”erikoislaatuisesta maallisesta laupeudesta, joka oli hänen kantava voimansa kaikessa, keskitysleirillä, älyllisessä toiminnassa, rakkaudessa, kirjojen parissa, politiikassa ja päivien päähän saakka kaikessa siinäkin mitä sanat eivät kerro, siis laupeutta, joka on ominaista vain hänelle mutta koostuu kaikkien ihmisten yhtäläisestä epätoivon taakasta.”
Tällä teoksellaan Robert Antelme ylistää ihmisen kaunista, hiljaista unelmaa: toivoa, joka saa tuhkan kimaltamaan.
(takakansiteksti)
Kipeänkaru, kiihkoton dokumentti Gandersheimin keskitysleiristä, epätoivosta ja toivosta, ihmisten kosmisesta yhteydestä – elämän voimasta, joka ei ehdy, ei lannistu, ei kuole milloinkaan.
Gandersheim on Buchenwaldin keskitysleirin sivuosasto. Robert Antelme elää siellä muiden poliittisten vankien joukossa. Keskitysleirin maailma on ankeuden valtakunta, harmaat kipeät päivät seuraavat toistaan – loputtomiin. Kylmyyden, kuoleman, nälän ja nöyryytysten alla vangit kuitenkin todistavat harhaksi natsien kuvitelman eri ihmislajeista ja niiden eriarvoisuudesta. SS-miehet eivät voi hekään paeta ihmisyyden kehästä – he voivat vain leikkiä tuhon jumalaa, elämän antajaa ja ottajaa.
Antelme ei osoittele sormella, ei syytä tai tuomitse; filosofin tyyneydellä hän kertoo oman tarinansa, palan ihmiskunnan pimeintä historiaa.
Marguerite Duras, Antelmen silloinen vaimo, kertoo teoksessa ’Tuska’ omasta kaipauksestaan ja odotuksestaan – tunnelmista, jotka heräsivät Robertin palattua keskitysleiriltä.
Duras kuvaa sattuvasti miehensä elämänasennetta, hän puhuu Antelmen ”erikoislaatuisesta maallisesta laupeudesta, joka oli hänen kantava voimansa kaikessa, keskitysleirillä, älyllisessä toiminnassa, rakkaudessa, kirjojen parissa, politiikassa ja päivien päähän saakka kaikessa siinäkin mitä sanat eivät kerro, siis laupeutta, joka on ominaista vain hänelle mutta koostuu kaikkien ihmisten yhtäläisestä epätoivon taakasta.”
Tällä teoksellaan Robert Antelme ylistää ihmisen kaunista, hiljaista unelmaa: toivoa, joka saa tuhkan kimaltamaan.
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
369
369