Leo Afrikkalainen

Al Hassan Ibn Muhammed Ibn Ahmad Al Wazzan, arabisyntyinen renessanssioppinut, diplomaatti ja maailmanmatkaaja, jäi vuonna 1518 kristittyjen kaappareiden vangiksi Välimerellä. Ylhäisen syntyperänsä ja sivistyneisyytensä vuoksi mies katsottiin sopivaksi lahjaksi paavi Leo X:lle, joka vaikuttui vankinsa älystä ja kyvyistä, käännytti hänet kaksi vuotta myöhemmin kristinuskoon ja vapautti hänet orjuudesta. Leo Africanuksena tunnetusta älyköstä tuli paavin kirjastonhoitaja, ja hän kirjoitti matkakertomuksia, sanakirjan, vertailevia tutkielmia eri uskonnoista sekä kuuluisan kuvauksen Afrikasta. Leo Africanuksessa henkilöityy Välimeren uskontojen ja kulttuurien välinen vuoropuhelu. Hänen laillaan siltaa Euroopan ja arabimaailman välille rakentaa libanonilais-ranskalainen Amin Maalouf, palkittu kirjailija, jonka suomalaiset kenties tuntevat parhaiten Kaija Saariahon oopperoiden libretistinä, ja jota kertojana on verrattu muun muassa Mika Waltariin. Maalouf yhdistelee teoksissaan kiehtovia historiallisia tosiseikkoja, mielikuvitusta ja filosofiaa, ja hän on kiinnostunut nimenomaan matkaajista, ihmisistä erilaisten kulttuurien välimaastossa. Vuonna 1986 ilmestynyt romaani Leo, afrikkalainen täydentää Leo Africanuksen historiallisen tarinan aukot.