En tunne sinua vierelläni
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
En tunne sinua vierelläni on Tiina Raevaaran toinen julkaistu teos ja ensimmäinen novellikokoelma. Esikoisromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas ilmestyi vuonna 2008. Uusi kokoelma on samanhenkinen kuin esikoisromaani, mutta silti aivan erilainen. Samalla tavalla kuin kokoelman novellit ovat keskenään samanhenkisiä mutta aivan erilaisia. Kokoelman lävistää omituisuus.
Novelleja yhdistää kummallinen vinksaus maailmassa. Novellit ovat fantastisia, mutta silti realistisia. Esimerkiksi novellissa Kaivo kertoja katselee ystävältään saamaansa maalausta ja kertoo siinä näkemäänsä tarinaa. Silmätön koira, kolmisilmäinen Mestari, kaivosta ilmestyvät lapset ja kaiken kuvaaminen väreinä on hyvin omituista satua, mutta samalla vain jotain mitä on maalattu tauluun. Novellissa Sudenkorento minäkertoja hitaasti muuttuu sudenkorennoksi, mutta on vaikea sanoa käykö niin todella vai onko kyse vain mielen murenemisesta.
Raevaara on koulutukseltaan biologi, mikä näkyy hänen tuotannossaan. Useissa novelleissa on tarkkoja kuvauksia eläimistä tai muista omituisista olennoista. Lajien kuvailu ei ole pääasia, mutta sen uskottavuus luo todentuntua muuten omituisiin tarinoihin. Esimerkiksi ensimmäisessä novellissa Gordonin tarina ollaan lintujen sairaalassa ja kertoja on kuikka. Seuraavassa novellissa, nimeltä Anobium pertinax, on keskeinen motiivi seinässä tikittävä kuolemankello. Ja niin edelleen. Raevaara suhtautuu lajeihin kuitenkin hyvin kaunokirjallisesti eikä kovin vakavasti. Hän kehittelee uusia lajeja, eivätkä nykyistenkään ominaisuudet ole kiveen kirjoitettu. Kokoelman lävistää kummallisuus ja venyvä luonnontieteellisyys, mikä tekee teoksesta yhtenäisen.
(Siina Tiuraniemi/ Sanojen aika)
Novelleja yhdistää kummallinen vinksaus maailmassa. Novellit ovat fantastisia, mutta silti realistisia. Esimerkiksi novellissa Kaivo kertoja katselee ystävältään saamaansa maalausta ja kertoo siinä näkemäänsä tarinaa. Silmätön koira, kolmisilmäinen Mestari, kaivosta ilmestyvät lapset ja kaiken kuvaaminen väreinä on hyvin omituista satua, mutta samalla vain jotain mitä on maalattu tauluun. Novellissa Sudenkorento minäkertoja hitaasti muuttuu sudenkorennoksi, mutta on vaikea sanoa käykö niin todella vai onko kyse vain mielen murenemisesta.
Raevaara on koulutukseltaan biologi, mikä näkyy hänen tuotannossaan. Useissa novelleissa on tarkkoja kuvauksia eläimistä tai muista omituisista olennoista. Lajien kuvailu ei ole pääasia, mutta sen uskottavuus luo todentuntua muuten omituisiin tarinoihin. Esimerkiksi ensimmäisessä novellissa Gordonin tarina ollaan lintujen sairaalassa ja kertoja on kuikka. Seuraavassa novellissa, nimeltä Anobium pertinax, on keskeinen motiivi seinässä tikittävä kuolemankello. Ja niin edelleen. Raevaara suhtautuu lajeihin kuitenkin hyvin kaunokirjallisesti eikä kovin vakavasti. Hän kehittelee uusia lajeja, eivätkä nykyistenkään ominaisuudet ole kiveen kirjoitettu. Kokoelman lävistää kummallisuus ja venyvä luonnontieteellisyys, mikä tekee teoksesta yhtenäisen.
(Siina Tiuraniemi/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Alkukieli
Palkinto
Tekstinäyte
Näin tänään vallan muuta. Siivosimme taistelun jälkiä suurella ihmisten rakentamalla aukiolla, jota reunustivat teidän talonne, teidän tienne; se paikka oli selvästi teidän, mutta nyt se oli täynnä lintujen ruumiita. Sellaiseksi minut on alennettu: ruumiiden keräilijäksi, vaikka voisin lentääkin.
(Novellista Gordonin tarina)
(Novellista Gordonin tarina)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Alanimeke
novelleja
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
259