Vapaasti versoo

Kolmannessa puutarha-aiheisessa esseekokoelmassaan Mari Mörö vertaa puutarhaa kirjastoon: kuten hyvä kirjasto, ei puutarhakaan voi koskaan olla valmis. Eikä hoitaja koskaan väsy kokoelman hoitamiseen ja kartuttamiseen. Yllätyksiltä ei voi puutarhassa välttyä. Lumen alta paljastuvat myyrien tuhot ja kompostin reunalta uusi taimi. Toisinaan viherturaaja saattaa saada myös mokapokaalin, kuten kävi Keijolle, joka istutti omenapuut astioineen päivineen maahan. Termi ”astiataimi” kun ei tarkoita, että astia istutetaan taimen mukana. Hersyvän huumorin lisäksi teoksesta löytyy pohdiskelua ajankohtaisista aiheista, kuten tehotuotannosta, ekologisuudesta, niukkuuden eduista ja työelämän vaatimuksista. Joskus luonnon keinot ovat teknologiaa tehokkaampia, kuten villavat kainuulaiset leukatyöläiset, jotka pitävät rantaniityn siistimpänä kuin yksikään raivaussaha.