Pesonen, Eila
Elämäkertatietoa
Asuinpaikka Liperi 1954-73, 1978-87, Joensuu 1973-78, Pihtipudas 1987-2017, Espoo 2017-.
Neljä aikuista lasta perheineen.
Ylioppilas 1973, sairaanhoitaja 1975, terveydenhoitaja 1983.
Neljä aikuista lasta perheineen.
Ylioppilas 1973, sairaanhoitaja 1975, terveydenhoitaja 1983.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Mukana kokoomateoksessa Saisipa sanani siivet : kansa runoili Kalevalan juhlavuonna 1985. Opintotoiminnan keskusliitto 1985.
Tietokirja, muistelmateos:
Minä ja herra fibro : matkakumppanina fibromyalgia. Mediapinta 2010.
Koonnut elämäkertateoksen Lintumiehen tie, 2018.
Pakinoita eri lehdissä. Vakituinen pakinoitsija Kotiseudun sanomissa vuodesta 1991 lähtien.
Tietokirja, muistelmateos:
Minä ja herra fibro : matkakumppanina fibromyalgia. Mediapinta 2010.
Koonnut elämäkertateoksen Lintumiehen tie, 2018.
Pakinoita eri lehdissä. Vakituinen pakinoitsija Kotiseudun sanomissa vuodesta 1991 lähtien.
Tekstinäyte
"Koin olleeni yhteiskunnan ja päättäjien syyllistämä. Monien muiden tavoin saatoin sairastua itseaiheutettuihin ja terveydenhuoltoa kuormittaviin, kalliita hoitoja vaativiin sairauksiin. Kuitenkin näin, miten julkisia rahoja laitettiin valtavia määriä terveysvalistukseen lihavuuden vaaroista, laihdutuslääkkeiden kehittelyyn ja valmistamiseen, jopa lihavuusleikkauksiin. Luin lehdestä kertomuksia leikatuista ihmisistä ja se oli järkyttävää. Toimivia ja terveitä elimiä silvottiin vain siksi, ettemme sairaanhoidossa ymmärrä ongelman ydintä. Olin osaltani tuhlaamassa rahaa ja aikaa laihdutus- ja elämäntaparyhmien pyörittämiseen. Nekin voimavarat olisi pitänyt suunnata oikeanlaisten terapeuttien palkkaamiseen. Me hoidimme vain seurauksia, ei todellisia syitä.
Kukaan meistä ei osannut autttaa paino-ongelmaisia oikealla tavalla. Eivät lääkäritkään. Niiden mielestä lihavien ainoa ongelma on ylipaino ja se tarkoittaa ainoastaan sitä, että ihmiset ovat syöneet liikaa ja vääränlaisia ruokia ja liikkuneet liian vähän. Nämä ihmiset ovat saattaneet laihduttaa kymmeniä kiloja, mutta lääkärit näkevät silti vain lihavan ihmisen. Ne ohjaavat heitä minun luokseni. Enkä minäkään osaa. En osaa tai kykene niissä ajallisissa ja ammatillisissa puitteissa, jotka minulle on määritetyt.
Lääkäreiden asennekin on väärä. Jos jollakin on käsi poikki ja ylipainoa, on käden katkeaminen lääkärin mielestä painon syytä. Tutkimatta kättä se alkaa puhua painosta ja käskee laihduttamaan. Se sanoo viisi kiloa tai viisi prosenttia. Sitten olisi lääkärin mielestä hyvä, eivätkä kädet enää katkeilisi. Katkennut käsikin kai luutuisi viiden kilon painonpudotuksella. Ei tarvittaisi röntgenkuvia, ei kipsejä eikä kontrolleja, jos onneton läski vain ymmärtäisi laihduttaa."
[Läskiromaani. Sunkirja 2016, s. 197-198]
Kukaan meistä ei osannut autttaa paino-ongelmaisia oikealla tavalla. Eivät lääkäritkään. Niiden mielestä lihavien ainoa ongelma on ylipaino ja se tarkoittaa ainoastaan sitä, että ihmiset ovat syöneet liikaa ja vääränlaisia ruokia ja liikkuneet liian vähän. Nämä ihmiset ovat saattaneet laihduttaa kymmeniä kiloja, mutta lääkärit näkevät silti vain lihavan ihmisen. Ne ohjaavat heitä minun luokseni. Enkä minäkään osaa. En osaa tai kykene niissä ajallisissa ja ammatillisissa puitteissa, jotka minulle on määritetyt.
Lääkäreiden asennekin on väärä. Jos jollakin on käsi poikki ja ylipainoa, on käden katkeaminen lääkärin mielestä painon syytä. Tutkimatta kättä se alkaa puhua painosta ja käskee laihduttamaan. Se sanoo viisi kiloa tai viisi prosenttia. Sitten olisi lääkärin mielestä hyvä, eivätkä kädet enää katkeilisi. Katkennut käsikin kai luutuisi viiden kilon painonpudotuksella. Ei tarvittaisi röntgenkuvia, ei kipsejä eikä kontrolleja, jos onneton läski vain ymmärtäisi laihduttaa."
[Läskiromaani. Sunkirja 2016, s. 197-198]