Lapin sydämessä

Pyhä Nattastunturille teki mieleni, halusin kokea jotain ihmeellistä ja tuntea tunturin mahdin. Avoimin mielin kuljin polkua halki metsän, yhä ylemmäs kohti tunturin lakea. Polun varrella olevat erikoisen muotoiset kivet pysäyttivät, kolmion mallisia, muutama molemmin puolin polkua. Hetken ihmeteltyäni ja katsottuani kiviä, alkoi niihin muodostua miespuolisen Shamaanin kasvot oikealle puolen. - Ritva Untamo.Tunturikoivikossa hymyilevät miniauringot keltakukkaiset kullerot. Kulleroiden rinnalla hehkuttavat värejään orvokit, leinikit, katkerot ja ailakit. Kirjon huippuna kukoistaa alppiruusu. Riemullinen on Lapin lyhyt kesä. Keväällä riekko hekottelee tunturissa. Kun hupenevat hanget herättävät tunturipuron, saapuu kellolintu reviirilleen ja laulaa tunturikurussa aamusta iltaan. Vieläkö joskus saan istua Saanan laaksossa, Kilpisjärven rannalla sammaloituneella kivellä ystävieni seurassa? Vieläkö saan sanoa tunturimaan tuttaville: – Naura, veli metsäkana, naura niin että vuosisataiset kiven mulkerot tunturinkuvetta vierivät! Naura riekko, helkyttele sinirinta, säristä järripeippo, kaiuta haikeutta leppälintu! - Valde Aho.